tiistai 1. heinäkuuta 2014

Sen käärmeen nimi oli mato



Perillä! Hyppään ite autosta pois. En jaksakkaan kävellä - oon ihan vauva, haluun mummun syliin. Soitetaanko ovikelloa? Ai mikä piknik? Ai syödäänkö me ulkona terassilla vai? Mää oon pupu, mää syön tän heinän.

Mulla on ihan huono olo – mä kysyn äidiltä, että sä annoit mulle ihan liian paljon kakkua. Äiti voi suuttua jos mun lenkkareissa on kakkua. Mun äitillä on ihan ruskeat silmät.

Hei mä haluun mun kuulat – missä mun kuulat on? Ai missä lipastossa? Niitä voi pyörittää tässä. Vaari pyöritä!! Kaikkia kerralla!! Yks putos tonne nurmikolle, mutta mä osaan kyllä löytää sen. Vaari missä se taskulamppu on?? Se toinen. Me otettiin siitä toisesta se naru pois. Kun mä halusin. Mummu ei löytäny sitä toista taskulamppua.



Tuolla menee jänis!! Se jänis tulee varmaan kohta soittaa ovikelloa ja sää voit mummu avata sille oven. Ja sitten se pelästyy.

Kato mummu tää näkkileipä on sieni. Haluun pinkin mukin! Haluun jänismukin! Mää laitan tän jäniksen suun hyvin. Onko sulla mummu mehua? Mää tykkään mustikkarahkasta. Äiti anto mulle kotona pakuriteetä. Mää tykkään pakuriteestä. Kato mummu miten mulla on kurkku suussa.



Sää oot mummu parsakaali!! Senkin kaalipöksy. Senkin pöksyhousu!! Mää kaadan sut ihan tonne taivaaseen. Mulla on prinsessalippalakki.

Mun tulee ihan kuuma. Otetaan paita pois. Mää otan housutkin pois. Ei täällä tarvi sukkia, voi olla paljain jaloin.

Katotaanko se käärmemuumi?? Sen käärmeen nimi on mato. Sitten mua pelottaa kun ne eläintarhan sedät tulee. Ei muumitaloa lukita yöksi, hei muuuuumi…. Haluun kattoo sen käärmemuumin!! Saako tässä pomppia?

 























Joo, mennään kylpyyn!! Osaan itte puhaltaa saippuakuplia. Kato!! Nää Helontikit on jo loppu, haluun helikopterisaippuakuplia. Mää pesen ensin tän laivan. Ei tartte pestä tukkaa. Mää otan toisen pillimehun!

Mennäänkö yläkertaan kattoon muumia? Hammaspeikko voi tehdä pesän mun hampaaseen.

Mummu mää olen Jalmari. Äiti on antanu sulle väärän lapsen!

Mennään puistoon! Haluun vauvankeinuun! Kun mää pyörin karusellissa NIIN kauan niin mulle tuli ihan pesukonesilmät! Mää osaan jo kiivetä ite isoon liukumäkeen. Eilen en vielä osannu. Mää osaan keinua seisaaltaan, tänään oon jo oppinu. Vaari anna lisää vauhtia, mummu ei osaa antaa lujia vauhteja. Mää juoksen NIIN lujaa - et saa-a kiinni!! En jaksa enää potkutella, haluun syliin…






Annetaanko oraville pähkinöitä!? Mää oon orava. Tää orava haluaa pähkinöitä. Hei tuolla on orava, mää meen äkkiä ottaan sen kiinni! Se meni puuhun, en nää sitä! Hei orava, tuolla on sulle pähkinöitä!!



Sitä Konradia pelotti siellä metsässä. Mää en mee yksin metsään, koska sinne voi eksyä. Hei mä haluun ratsastaa, vaari nosta mut tonne ihan tonne ylös asti puuhun. Tehdäänkö maja? Missä ne kaikki apinankukat on??



Mää haluun piirtää. Saanko mummu piirtää tällä sun kynällä? Saako tähän piirtää? Tää on mörkö. Sillä on kaksi suuta. Sillä on ihan viivapää. 

Kaksisuinen viivapäinen mörkö



Pesukonesilmät

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Perinteinen Mallorcan kevätpyöräily, 1-8.5.2014



Olin kevään korvalla vahvasti ja vankasti sitä mieltä, ettei minulla ole sen paremmin lomaa kuin rahaakaan lähteä tänä(kään) keväänä perinteiselle Mallorcan pyöräilynaloitusleirille. Meillähän olikin monen vuoden tauko tästä perinteestä, kun Shanghaista oli Mallorcalle vähän turhan pitkä matka, ja viime keväänä minulla ei ollut lomaa eikä rahaa… 

No, jotenkin siinä kuitenkin kävi niin, että Pertin, Tuijan ja Jaskan houkuttelujen tuloksena huomasin vappupäivänä olevani matkalla Mallorcalle. Kaikki syyt olla lähtemättä Mallorcalle pyöräilemään ovat - tekosyitä!

Perinteitä kunnioittaen matkakohteena Can Pastilla, mutta perinteistä Brasilia-hotellia kun ei enää löytynyt, otettiin Apartementos korttelin päästä Helioksesta. Pyörät vuokrattiin perinteisesti Pedrolta, Ciclos Quintanas. Ja olihan se: lentokentältä kun lähdettiin taksilla, ja mitä lähemmäksi Can Pastillaa saavuttiin, sitä enemmän tuli tunne kuin olisi kotiin ollut tulossa!! Toisaaltahan tällainen matkustelukin on hauskaa, kun ei tarvitse joka asiaa hirveesti pohtia ja ihmetellä, paikat on tutut. 

 Hotelli Helioksen respassa


Tärkeä valintakriteeri hotellille riittävän tilavan huoneen (=huoneiston) lisäksi oli kunnon pyöräsäilytystilat. Jotka kyllä on erinomaisesti järjestetty ilmeisesti melko monessa Mallorcan hotellissa. 


PE 2.5.2014 Ensimmäisenä aamuna aamupalan jälkeen otettiin kepeästi bussi no 25 ja huristeltiin Pedrolle S’Arenaliin hakeen pyörät. Meridat niin kun aina. Paluumatkalla poikettiin perinteisesti Hürtzelerillä kattomassa minkälaisia pyöräilykamppeita tänä vuonna olis tarjolla. Ja olihan niitä, ja jotain tarttu ihan heti mukaan.. Perinteisiin ensimmäinen muutos: Hürtzelerillä käy nykyään maksuvälineenä myös kortti!

Ciclos Quintanasista hakeen Meridat


Ensimmäisen päivän retki lähti sitten puolen päivän jälkeen: rantakatu - Deltan mäki ylös – peltotietä kohti Llucmajoria – Llucmajor – saman tien vahingossa huikea lasku alas S’Aranjassaan – Sant Jordi – edessuntakas kunnes päästiin Algaidaan kahville ja bocadillo con jamonille – Llucmajor – suunnilleen tuloreittiä takaisin. 



 Deltan mäessä Renate D. oli kohdannut viimeisen pyöräilypäivänsä keväällä 2012


  Kääntymä Deltan mäen jälkeen peltoteille kohti Llucmajoria


 Sant Jordin unikkopeltoja


105km jälkeen kotoisasti entisen Brasilian, nykyisen Sunprime Suites rantakadun terassilla. Samat vanhat tutut tarjoilijat toivat kotoisasti palauttavan oluttuopin aurinkoiseen pöytään.




 Brasilia oli kokenut jonkinlaisen faceliftin sekä ulkoa että sisältä, mutta hyvin pitkälti kotoisalta se tuntui.

Iltapalabuffet Helioksessa oli runsas ja maukas – ihan varmaan saa vatsan täyteen vaikka minkälaisen lenkin jäljiltä! Eikä pysty edes ihan kaikkea maistamaan.


LA 3.5.2014 Aamupalalle mennessä näytti että tuuli olisi eilisestä tyyntynyt, mutta se oli vain harhaa: kyllä se puhalsi!  Päivän reitti: huoltotietä Llucmajoriin – Randa – Montuiri – Porreres – Felanitx – Campos – Sa Rapita (Restaurant Ca’n Pep) – olkikattokahvilan ohi kilpikonnatietä Llucmajoriin – Pedron kautta kotiin. 



 Puhallustauko Randan mäen jälkeen


Pertti selvästi halajaa Curalle



Montuïrin aina niin kaunis kirkko ja kirkkopalmut




 Ja pieni kartan tarkistus välillä..



Perinteitä kunnioittava pyöräilijän lounas Sa Rapitassa: Cafe con leche, boccadillo con jamon oliiveilla, vettä ja colaa.


Kotiin tullessa minä kävin vaihtamassa pyöräni kevyempään, kun en oikein meinannu pysyä Pertin perässä. Pedron vastaus oli kyllä että ”I cannot do anything if your husband is stronger”…. Mutta yrittänyttä ei laiteta.


Iltapalan ja palautusjuomien kautta “Brasiliaan” veteranolle ja portolle, livemusiikkia näköjään joka ilta tarjolla. Ja uni tulee ihan yhtä aikaisin kuin aina ennenkin…


SU 4.5.2014 Aamulla käytiin vastaanottamassa Tuija ja Jaska hotelli Playaan, Brasilian vieressä olevaan rantahotelliin. Yllättäen saivatkin varmistuksen vuokrapyöristään saman tien, eli ei kun Pedrolta hakemaan. 



Näkymä Tuijan ja Jaskan parvekkeelta meidän Heliokselle. Meidän apartementos jää tuonne uima-altaalta oikealla olevien palmujen ja Rent-A-Carin talonkulman taakse piiloon.


Ja ensimmäiselle yhteislenkille saman tien: S’Aranjassa – Sant Jordi – Marratxi – Santa Maria del Cami – Binissalem (kauppa onneksi kiinni..) – lähelle Llosettaa – pikkuteitä kiertoreittiä takaisin Santa Mariaan – Sa Cabanet – yritettiin Portolin kautta, mutta sieltä ei siis pääse minnekään: huonoja päällystämättömiä teitä, ylämäki-alamäki- vihaisia koiria-umpikujia… -  takaisin Sa Cabanetiin – pvm 3017 tietä Cami vel de Sineu –tielle – Sant Jordi – lentokentän tietä kotiin. Hyvää asfalttia ja pitkiä suoria tasaisia laskuja, me like.
Iltaruuan jälkeen sen verran poikkeamaa iltaohjelmaan, että otinkin Brasiliassa portviinin sijaan sangrian. =)

Santa Maria Del Cami kahvit ja kolat

Portolista ei siis mitenkään pääse yhtään minnekään, oli sitten geepeeässät mobiilisti tai perinteisesti paperilla. Mutta ei se mitään, ajetaan vaikka ympyrää.


Päästiin kuin päästiinkin muutaman mutkan kautta takaisin tutulle terassille rantakadun varteen.


MA 5.5.2014 Erittäin huonosti nukuttu yö takana, vatsaa vääntää ja kääntää, melkein oksettaa, muttei ihan kuitenkaan. Eli päätin jokseenkin helposti, että jään pois lenkiltä tänään. Luin Läckbergiä ja nautin aamujägermeisterin lääkkeeksi. Päivällä cafe con lecheä, hotellihuoneessa makoilua, pienessä vilunväristyksissä. Toiset kävi sillä välin nauttimassa Muron kuuluisat munkit, 150km. 

 Näin sujuvasti ovat kaikki ainakin aamulla lähdössä samaan suuntaan!




Rantakatumaisemaa - kävin siis myös melko lähellä merta! 


 Lepopäivä = pyykkipäivä


TI 6.5.2014 Olo sen verran toennut, että menoksi! Rantakatu – huoltotietä Llucmajoriin – Randa – Montuiri (miten tää näyttää niin ensimmäisen päivän reitiltä…?) – Sant Joan – Petra (kahvitauko, ne ihanat appelsiinit odotti meitä siellä taas) – Sineu – Sencelles – Santa Eugenia – Algaida – kusipaikan tietä Llucmajoriin – huoltotietä S’Arenaliin – Can Pastilla. Viikon lämpimin päivä, ja ettei vaan olis ollu jossain kohdassa ihan melkein myötätuuli!!?
Illalla pistettiin ihan ranttaliksi ja käytiin tanssilattialla pyörähtelemässä…

 Randasta mäenlaskua alas - toivottu maisematauko


  Petran appelsiinit on vuodesta toiseen yhtä ihania, ja pyöräilyseura ihan huippua!

 Aurinkoista!




Algaidan terroristeilla on hymy NIIN herkässä!


KE 7.5.2014 Ja niin se vaan tulee viimeinen ajopäivä kovin äkkiä taas. Tälle päivälle lyhyempi lenkki, että ehditään shoppaileen..  Rantakatu – Deltan mäki – kohti Llucmajoria – Hiltonin peltoteitä pitkin, kilpikonnatietä kierrellen kohti Llucmajoria – olkikattokahvila – ristiin rastiin peltoteitä lähelle Llucmajoria – isoo tietä kohti S’Estanolia, mutta käännyttiinkin kohti olkikattokahvilaa uudelleen (mutta ohi tällä kertaa) – kilpikonnatietä JA NÄHTIIN NIITÄ KONNIA – Hiltonin ohi – Deltan mäki alas – S’Arenal – Can Pastilla. Tuuli puhalsi melkein viileästi.

Miten musta tuntuu, että ihan aina suunta ei ollu ihan selkeä..?



Se ei siis ole mitään urbaanilegendaa, vaan siellä kilpikonnateillä on oikeesti kilpikonnia!!

Ja ehdittiin siis tekeen myös niitä ostoksia, sekä Hurtzelerillä että Pequilla: pyöräilyhousuja, aluspaitoja, sukkia. Melko maltillisesti kuitenkin. Oikeestaan piti vielä mennä shoppaileen myös Pearl Izumiin, mutta nälkä ja väsy vei voiton. Ja myös ehkä tietoisuus siitä, että on pakko pakata kamppeet, kun huomenna lähtö kotiin.


Mun kilometrikertymä tältä vuodelta:
pe 2.5.2014: 105km, 22°C
la 3.5.2014: 126km, 24°C
su 4.5.2014: 90km, 22°C                
ma 5.5.2014: 0km, 22°C  (Pertillä siis tässä yks 150km enemmän)
ti 6.5.2014: 120km, 25°C             
ke 7.5.2014: 80km, 19°C

to 8.5.2014 Aikainen herätys, Air Berlin lento klo 8:00 Hampurin kautta Helsinkiin. Helsingissä räimi vettä päin pläsiä lähes vaakatasossa, todellisuus iski tajuntaan oikein kunnolla.


Kaiken kaikkiaan oli taas mukava irtiotto pitkästä työrupeamasta, ihanan lämmintä ja aurinkoista, ja pyöräiltyäkin tuli siis ihan kohtuullisesti, 521km. Vaikken taas tapani mukaan oikein jaksanutkaan pysyä muiden vauhdissa mukana. Silti aina vaan löydän itseni sieltä uudelleen ja uudelleen. Laskujeni mukaan tämä oli kuudes kerta Mallorcalla, aina Can Pastillassa samoilla nurkilla, kolmessa eri hotellissa.

 Meridat viimeistä kertaa tällä erää odottelevat terassin laidalla.

Rantakatu hiljenee