keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Perinteinen Mallorcan kevätpyöräily, 1-8.5.2014



Olin kevään korvalla vahvasti ja vankasti sitä mieltä, ettei minulla ole sen paremmin lomaa kuin rahaakaan lähteä tänä(kään) keväänä perinteiselle Mallorcan pyöräilynaloitusleirille. Meillähän olikin monen vuoden tauko tästä perinteestä, kun Shanghaista oli Mallorcalle vähän turhan pitkä matka, ja viime keväänä minulla ei ollut lomaa eikä rahaa… 

No, jotenkin siinä kuitenkin kävi niin, että Pertin, Tuijan ja Jaskan houkuttelujen tuloksena huomasin vappupäivänä olevani matkalla Mallorcalle. Kaikki syyt olla lähtemättä Mallorcalle pyöräilemään ovat - tekosyitä!

Perinteitä kunnioittaen matkakohteena Can Pastilla, mutta perinteistä Brasilia-hotellia kun ei enää löytynyt, otettiin Apartementos korttelin päästä Helioksesta. Pyörät vuokrattiin perinteisesti Pedrolta, Ciclos Quintanas. Ja olihan se: lentokentältä kun lähdettiin taksilla, ja mitä lähemmäksi Can Pastillaa saavuttiin, sitä enemmän tuli tunne kuin olisi kotiin ollut tulossa!! Toisaaltahan tällainen matkustelukin on hauskaa, kun ei tarvitse joka asiaa hirveesti pohtia ja ihmetellä, paikat on tutut. 

 Hotelli Helioksen respassa


Tärkeä valintakriteeri hotellille riittävän tilavan huoneen (=huoneiston) lisäksi oli kunnon pyöräsäilytystilat. Jotka kyllä on erinomaisesti järjestetty ilmeisesti melko monessa Mallorcan hotellissa. 


PE 2.5.2014 Ensimmäisenä aamuna aamupalan jälkeen otettiin kepeästi bussi no 25 ja huristeltiin Pedrolle S’Arenaliin hakeen pyörät. Meridat niin kun aina. Paluumatkalla poikettiin perinteisesti Hürtzelerillä kattomassa minkälaisia pyöräilykamppeita tänä vuonna olis tarjolla. Ja olihan niitä, ja jotain tarttu ihan heti mukaan.. Perinteisiin ensimmäinen muutos: Hürtzelerillä käy nykyään maksuvälineenä myös kortti!

Ciclos Quintanasista hakeen Meridat


Ensimmäisen päivän retki lähti sitten puolen päivän jälkeen: rantakatu - Deltan mäki ylös – peltotietä kohti Llucmajoria – Llucmajor – saman tien vahingossa huikea lasku alas S’Aranjassaan – Sant Jordi – edessuntakas kunnes päästiin Algaidaan kahville ja bocadillo con jamonille – Llucmajor – suunnilleen tuloreittiä takaisin. 



 Deltan mäessä Renate D. oli kohdannut viimeisen pyöräilypäivänsä keväällä 2012


  Kääntymä Deltan mäen jälkeen peltoteille kohti Llucmajoria


 Sant Jordin unikkopeltoja


105km jälkeen kotoisasti entisen Brasilian, nykyisen Sunprime Suites rantakadun terassilla. Samat vanhat tutut tarjoilijat toivat kotoisasti palauttavan oluttuopin aurinkoiseen pöytään.




 Brasilia oli kokenut jonkinlaisen faceliftin sekä ulkoa että sisältä, mutta hyvin pitkälti kotoisalta se tuntui.

Iltapalabuffet Helioksessa oli runsas ja maukas – ihan varmaan saa vatsan täyteen vaikka minkälaisen lenkin jäljiltä! Eikä pysty edes ihan kaikkea maistamaan.


LA 3.5.2014 Aamupalalle mennessä näytti että tuuli olisi eilisestä tyyntynyt, mutta se oli vain harhaa: kyllä se puhalsi!  Päivän reitti: huoltotietä Llucmajoriin – Randa – Montuiri – Porreres – Felanitx – Campos – Sa Rapita (Restaurant Ca’n Pep) – olkikattokahvilan ohi kilpikonnatietä Llucmajoriin – Pedron kautta kotiin. 



 Puhallustauko Randan mäen jälkeen


Pertti selvästi halajaa Curalle



Montuïrin aina niin kaunis kirkko ja kirkkopalmut




 Ja pieni kartan tarkistus välillä..



Perinteitä kunnioittava pyöräilijän lounas Sa Rapitassa: Cafe con leche, boccadillo con jamon oliiveilla, vettä ja colaa.


Kotiin tullessa minä kävin vaihtamassa pyöräni kevyempään, kun en oikein meinannu pysyä Pertin perässä. Pedron vastaus oli kyllä että ”I cannot do anything if your husband is stronger”…. Mutta yrittänyttä ei laiteta.


Iltapalan ja palautusjuomien kautta “Brasiliaan” veteranolle ja portolle, livemusiikkia näköjään joka ilta tarjolla. Ja uni tulee ihan yhtä aikaisin kuin aina ennenkin…


SU 4.5.2014 Aamulla käytiin vastaanottamassa Tuija ja Jaska hotelli Playaan, Brasilian vieressä olevaan rantahotelliin. Yllättäen saivatkin varmistuksen vuokrapyöristään saman tien, eli ei kun Pedrolta hakemaan. 



Näkymä Tuijan ja Jaskan parvekkeelta meidän Heliokselle. Meidän apartementos jää tuonne uima-altaalta oikealla olevien palmujen ja Rent-A-Carin talonkulman taakse piiloon.


Ja ensimmäiselle yhteislenkille saman tien: S’Aranjassa – Sant Jordi – Marratxi – Santa Maria del Cami – Binissalem (kauppa onneksi kiinni..) – lähelle Llosettaa – pikkuteitä kiertoreittiä takaisin Santa Mariaan – Sa Cabanet – yritettiin Portolin kautta, mutta sieltä ei siis pääse minnekään: huonoja päällystämättömiä teitä, ylämäki-alamäki- vihaisia koiria-umpikujia… -  takaisin Sa Cabanetiin – pvm 3017 tietä Cami vel de Sineu –tielle – Sant Jordi – lentokentän tietä kotiin. Hyvää asfalttia ja pitkiä suoria tasaisia laskuja, me like.
Iltaruuan jälkeen sen verran poikkeamaa iltaohjelmaan, että otinkin Brasiliassa portviinin sijaan sangrian. =)

Santa Maria Del Cami kahvit ja kolat

Portolista ei siis mitenkään pääse yhtään minnekään, oli sitten geepeeässät mobiilisti tai perinteisesti paperilla. Mutta ei se mitään, ajetaan vaikka ympyrää.


Päästiin kuin päästiinkin muutaman mutkan kautta takaisin tutulle terassille rantakadun varteen.


MA 5.5.2014 Erittäin huonosti nukuttu yö takana, vatsaa vääntää ja kääntää, melkein oksettaa, muttei ihan kuitenkaan. Eli päätin jokseenkin helposti, että jään pois lenkiltä tänään. Luin Läckbergiä ja nautin aamujägermeisterin lääkkeeksi. Päivällä cafe con lecheä, hotellihuoneessa makoilua, pienessä vilunväristyksissä. Toiset kävi sillä välin nauttimassa Muron kuuluisat munkit, 150km. 

 Näin sujuvasti ovat kaikki ainakin aamulla lähdössä samaan suuntaan!




Rantakatumaisemaa - kävin siis myös melko lähellä merta! 


 Lepopäivä = pyykkipäivä


TI 6.5.2014 Olo sen verran toennut, että menoksi! Rantakatu – huoltotietä Llucmajoriin – Randa – Montuiri (miten tää näyttää niin ensimmäisen päivän reitiltä…?) – Sant Joan – Petra (kahvitauko, ne ihanat appelsiinit odotti meitä siellä taas) – Sineu – Sencelles – Santa Eugenia – Algaida – kusipaikan tietä Llucmajoriin – huoltotietä S’Arenaliin – Can Pastilla. Viikon lämpimin päivä, ja ettei vaan olis ollu jossain kohdassa ihan melkein myötätuuli!!?
Illalla pistettiin ihan ranttaliksi ja käytiin tanssilattialla pyörähtelemässä…

 Randasta mäenlaskua alas - toivottu maisematauko


  Petran appelsiinit on vuodesta toiseen yhtä ihania, ja pyöräilyseura ihan huippua!

 Aurinkoista!




Algaidan terroristeilla on hymy NIIN herkässä!


KE 7.5.2014 Ja niin se vaan tulee viimeinen ajopäivä kovin äkkiä taas. Tälle päivälle lyhyempi lenkki, että ehditään shoppaileen..  Rantakatu – Deltan mäki – kohti Llucmajoria – Hiltonin peltoteitä pitkin, kilpikonnatietä kierrellen kohti Llucmajoria – olkikattokahvila – ristiin rastiin peltoteitä lähelle Llucmajoria – isoo tietä kohti S’Estanolia, mutta käännyttiinkin kohti olkikattokahvilaa uudelleen (mutta ohi tällä kertaa) – kilpikonnatietä JA NÄHTIIN NIITÄ KONNIA – Hiltonin ohi – Deltan mäki alas – S’Arenal – Can Pastilla. Tuuli puhalsi melkein viileästi.

Miten musta tuntuu, että ihan aina suunta ei ollu ihan selkeä..?



Se ei siis ole mitään urbaanilegendaa, vaan siellä kilpikonnateillä on oikeesti kilpikonnia!!

Ja ehdittiin siis tekeen myös niitä ostoksia, sekä Hurtzelerillä että Pequilla: pyöräilyhousuja, aluspaitoja, sukkia. Melko maltillisesti kuitenkin. Oikeestaan piti vielä mennä shoppaileen myös Pearl Izumiin, mutta nälkä ja väsy vei voiton. Ja myös ehkä tietoisuus siitä, että on pakko pakata kamppeet, kun huomenna lähtö kotiin.


Mun kilometrikertymä tältä vuodelta:
pe 2.5.2014: 105km, 22°C
la 3.5.2014: 126km, 24°C
su 4.5.2014: 90km, 22°C                
ma 5.5.2014: 0km, 22°C  (Pertillä siis tässä yks 150km enemmän)
ti 6.5.2014: 120km, 25°C             
ke 7.5.2014: 80km, 19°C

to 8.5.2014 Aikainen herätys, Air Berlin lento klo 8:00 Hampurin kautta Helsinkiin. Helsingissä räimi vettä päin pläsiä lähes vaakatasossa, todellisuus iski tajuntaan oikein kunnolla.


Kaiken kaikkiaan oli taas mukava irtiotto pitkästä työrupeamasta, ihanan lämmintä ja aurinkoista, ja pyöräiltyäkin tuli siis ihan kohtuullisesti, 521km. Vaikken taas tapani mukaan oikein jaksanutkaan pysyä muiden vauhdissa mukana. Silti aina vaan löydän itseni sieltä uudelleen ja uudelleen. Laskujeni mukaan tämä oli kuudes kerta Mallorcalla, aina Can Pastillassa samoilla nurkilla, kolmessa eri hotellissa.

 Meridat viimeistä kertaa tällä erää odottelevat terassin laidalla.

Rantakatu hiljenee