Rovaniemi 18-20.5.2018

Viikonloppu Rollossa! En oo koskaan ennen (kai?) käyny Rovaniemellä. Mutta koska kävin Milkaa moikkaamassa aikanaan sekä Budapestissä että Hampurissa, niin olishan se ollu aika outoa olla käymättä Rovaniemellä? Vielä ehdin, vajaa viikko ennen kuin Milka muuttaa sieltä takaisin Tampereelle... Vietin kohtuullisen epäergonomisen etätyöperjantain junassa - VR vois ihan pikkusen kehitellä vielä vaikka noita pöytiä. Se oli kuitenkin nimeltään työskentelyhytti. Tai sitten mun läppäri on liian iso, tai työtavoissa muuten toivomisen varaa?

Milka ja Roope oli vastassa asemalla pe 17:17, ettei äityli eksy. Syötiin ensin kotosalla, sen jälkeen käveltiin koko Rovaniemi ympäri heti perjantaina - kilometrikaupalla, kun kaikki piti tietenkin nähdä kerralla! 

Cafe Kodissa käytiin Napueginillä, osittain siksi, että sinne ovat koiratkin tervetulleita. Käveltiin ja käveltiin, keskustassa, Ounasjoen rantamilla. Nähtyä tuli Jätkänkynttilä-silta, Arktikum ja Arktinen puutarha, Tiedekeskus Pilke, Kulttuuritalo Korundi, Marttiinin Wanhatehdas, kävelykatu, mm. Ja kaunis auringonlasku klo 00. Milka veteli välillä pienen pizzan Pure Pizzan terassilla (pizzeriaan sisälle EI huolittu koiria), me Roopen kanssa vaan kuolattiin vierestä. 

Vesi oli vähän korkealla, mutta Roope oli sitä mieltä, että tästä me ollaan ennenkin menty

Lauantaina järjestelijä-äityliä tarvittiinkin tulevan muuton suunnitteluun: pakkailuun, tavaroiden palautteluun, muuttopakun tilaamiseen, annettavien huonekalujen kuvailuun Roskalava Rovaniemeen, keräysasioiden viemiseen keräyspisteisiin, risojen huonekalujen rahtaamiseen jäteasemalle.

Ehdittiin kuitenkin myös nauttimaan skumppaa aurinkoisella takapihalla, kansainvälisen naapuruston liittyessä seuraan ja koirien temmeltäessä vapaana ympäri pihaa. Päivän ruokapaikaksi valikoitui Roi Thai, ja jälkiruuat (mm. Mariannemutakakkua) syötiin Milkan kaverin Riikan synttäreillä. Ja vatsa kiittää... Ai niin ja käytiinhän me jo aamupäivällä Kauppatorilla lättykahveellakin.

Ja sunnuntaina sitten suoritettiin vahdinvaihto: mentiin Lisaa vastaan asemalle 10:53, ja kerettiin juuri syömään aamupalat Cafe Kodissa, ennen kuin taas minut saateltiin asemalle, 12:09 kohti Tamperetta lähtevään junaan. Tampereella klo 18:58. Sellainen viikonloppulomanen.

Rovaniemellä oli vielä LUNTA!

Lapsenlapsekasta ja kummilapsekasta viikonloppua

Helatorstaina alkoi pitkä viikonloppu, joka sujuikin hiukan normiviikonlopusta poiketen. Ensin Iida tuli mummun ja vaarin iloksi ja energiaksi.

Cool, with mummun arskat

Aloitettiin pyöräilemällä Pirkkalan Keskuskentälle koko perheen liikunta-tapahtumaan, jossa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin liikuntalajeihin. Matkalla syötiin tietenkin jätskit.


Käytiin ensin kokeilemassa frisbeegolfia, jossa sai palkinnoksi lakuja kun osui koriin. Nam, osuttiin. Katteltiin karate-esityksiä, Iida köpötteli keppihevos-esteradan läpi, kävi poniajelulla, roikkui renkaissa. Ehdoton sekä Iidan että vaarin suosikki oli kuitenkin tutustuminen haulikkoammuntaan! Sitä kun pääsi oikein itse kokeilemaan simulaattorilla, ja molemmat saivat ihan huipputuloksiakin. Siitä sitten seuraava harrastus - tosin pitää olla 10-vuotias ennen kuin pääsee oikeesti ampumaan...

Pyöräiltiin takas kotiin ja jatkettiin kauniissa säässä ulkoilua, mölkkyä pelaten ja kärrynpyöriä tehden. Grillikin tuli pestyä, uusia grillailuja varten, ja päivän päätteeksi saunottiin ja lutattiin kylpyammeessa.

Seuraava aamu alkoi aamupalalla aurinkoisella terassilla, ja jatkui vesiletkuleikeillä, itseä ja muita ja palanutta nurmikkoa kastellen.

Iltapäivällä tehtiin vaihto: vaihdettiin 7-vuotias tyttö 15-vuotiaaseen poikaan: Iida lähti kotiin ja kummipoikamme Eikka tuli meille viikonlopun viettoon!
Olimme rippilahjaksi antaneet Eikalle viikonlopun luonamme, sisältäen pääkohteena lauantaina poljettavan Kirkkopyöräilyn.  

Perjantai-iltaa vietettiin kuitenkin ensin leppoisasti leffateatterin pimeyteen sukeltaen: pizzaa ja Valerian and the City of a Thousand Planets! Minäkin katselin avaruusseikkailun ihan alusta loppuun asti... Ehkä se kuitenkin oli tehty nuoremmille katsojille - en kokenut olevani ihan aidointa kohdeyleisöä.

Lauantaina olikin sitten kokopäiväretki, lähtien klo 10 Pirkkalan Seurakuntatalolta, ja kiertäen Kalevan ja Lielahden kirkot, Gaddin kappelin, ja Pitkäniemen kirkon, päätyen takaisin Pirkkalaan. Kaikissa kirkoissa oli pieni tutustuminen ja virrenveisuuta, banaanien ja mehun lisäksi.

Taisi jo jossain vaiheessa alkaa väsyttäänkin, kun Eikan tätä ennen pisin pyörälenkki oli kuulemma ollu "jotain ehkä 10 kilsaa"... Mutta onneks pysähdyksiä ja evästaukoja oli 10km välein, niin loppuun asti jaksettiin!

Maalissa, 42km poljettuna ja virret veisattuna!

 
Ja sitten olikin saunan ja iltagrillailujen aika, ja sen jälkeen se väsy sitten tuli.. 

Kunnes koitti seuraava päivä, ja suuntasimme kaiken innon ja energian Särkänniemeen! Ihan kaikkia laitteita ei käyty läpi, kun tuli jo huono olo kaikesta kieputuksesta, mutta käytiin me ainakin Tornado, Hype, Halfpipe, X, Troika, Tukkijoki, Törmäilyautot, Majakka, Viikinkilaiva, Vauhtimato ja mitä niitä nyt olikaan...! Me = Eikka ja minä - Pertti tyytyi varsin tukevasti maan tasalla pysymiseen.

Wuhuu, ja kaiken tämän kieputuksen jälkeen mentiin kuitenkin vielä Franklyyn äitienpäiväsyömään!! 

Olipahan touhukkaan mukava viikonloppu!

Calella, Spain 28.4 - 5.5.2018

Tänä vuonna en edes yrittänyt vastustella, vaan olin ihan innoissani lähdössä "perinteiselle" kevään viikon pyöräilyleirille, tällä kertaa mannerespanjaan: lauantaina 28.4. lento Barcelonaan, siitä 60km rannikkoa pohjoiseen, Costa Brava, kylä nimeltä Calella.  Tuija oli ansiokkaasti hoitanut kaikki varailut ja järjestelyt, ei tarvinnut itse tehdä muuta kun vähän visaa vinguttaa...

Meitä lähti matkaan siis 8 hlö porukka: Tuija ja Jaska, Terhi ja Juha, Ismo ja Pekka ja me. Osa entuudestaan tuttuja, osa ei. Tutuiksi tultiin viikon aikana.

Majoituttiin hotelli Neptunossa, vuokrapyörät Maria-Luisalta Olebikesta, kaikki toimi mainiosti.

Viikon aloitus oli reipas, heti eka päivänä sunnuntaina tositoimiin: oltiin ennakkoon ilmoittauduttu Gran Forno Lloret Costa Brava tapahtumaan 90km kierrokselle. No, jos ei oltaisi ennakkoon ilmottauduttu ja maksettu, niin ainakin minulta olisi jäänyt pyöräilemään lähtemättä sinä päivänä... Matkalla Calellasta lähtöpaikalle (20km) Lloret de Mariin satoi räntää ja vettä, ja oli kylmä! Lähtöpaikalle päästyämme vettä tulikin jo ihan reippaasti. Asfaltti oli sateesta liukas, tuuli kävi 9m/sekunnissa, reitti oli koko ajan ylä- ja alamäkeä, liukasta molempiin suuntiin...

Päivä oli pitkä ja raskas, minulle - muut olis menny menojaan, mutta kun piti odotella minua ja moottoripyöräpoliisikaveriani.. =) Harvoin (=en koskaan) olen ajanut liikenneympyröissä ja liikennevaloissa niin että poliisi menee edellä pysäyttäen muun liikenteen, pyöräilijöillä etuajo-oikeus!

Mä oon NIIIIN kuallu...

"Undoubtedly, this is the star route, due to the beauty of the road between Tossa de Mar and Sant Feliu de Guixols. The green and silver of the oaks and the turquoise of the coves of the authentic Costa Brava will accompany you while pedaling, with the Mediterranean as a backdrop. But that's not all: six mountain passes complete this emblematic and hard route!"

Maalissa oltiin monen tunnin päästä, heti kohta 15minuutin päästä siitä kun joku Miguel Indurain... Tosin sillä pienellä erotuksella, että tuo Miguel polki sen vähän pidemmän 162km. Tuija oli Miguelin kanssa ehtinyt jo matkan varrella tutustumaan ja ottamaan selfieitäkin.

Olin kuolleen väsynyt, märkä, hikinen, kurainen ja matkaa takaisin kotiin vielä se sama 20km kun aamullakin. Mutta perille pääsin!

Seuraaville päiville tiesinkin sitten vähän paremmin mihin minulla on jaksaa jäljellä, joten tein välillä pari omaa lenkkiä keskenäni, kun muut lähti vähän turhan pitkälle/raskaalle.

Tuo viikko oli Espanjassa harvinaisen viileä: lämpötila ei juuri noussut päälle +20 asteen. Suomessa olisi ollut lämpimämpää... Mutta olihan ne maisemat ja luonto vähän erilaista kun ainainen Säijän lenkki. Ja se meren tuoksu, joka aina kuuluu mun lomaani erottamattomana osana!

Mulle tuli kilometrejä 6pv aikana 482, ihan ok kesän aloitus - kotona kun ei oltu vielä ehditty juurikaan pyöräileen ennen reissua. Muille tuli vähän enemmän, mutta ne olikin kovakuntoisempia kuin minä.

 

Matkanjärjestäjämme Tuija. "Ja tästähän me voitas sitten mennä vaikka tänne...!"

Paljon me pyöräiltiin, mutta paljon me syötiin ja juotiinkin..!!

 

 

KANUUNAKIPPIS! Mutta missä mun olut...?