Vihdosta viimein pääsi matkalle! Kyllä oli jo jonkinasteinen vaje matkailussakin, jos on ollut kulttuurinkin saralla. Alunperin suunniteltiin Portugalia maaliskuulle, mutta jotenkin se vaihtui Espanjaksi ja toukokuuksi. No, hyvä niin.
Matkaan lähdettiin siis Timon ja Johannan kanssa Pirkkalan lentokentältä, sujuvasti Malagaan, josta vuokra-auto. Malagasta vajaan 250km päässä sijaitsee Cádiz, Etelä-Espanjan Andalusian pikkukaupunki, 120 500 asukasta. Se on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti asutettu kaupunki (?), jonka muinainen keskusta, nykyinen vanhakaupunki, sijaitsee Atlantiin työntyvällä kannaksella - tuntuu melkein kuin saarelta! Vanha kaupunki on melko lailla autoton, yllättävän suurikin alue, mutta koska joka puolella tulee meri vastaan, eksyminen tällaisellekin suunnistushirmulle kuin minä, on melkein mahdotonta.
Vanhassa kaupungissa ei oikeastaan ole juuri mitään nähtävyyttä sinänsä - paljon kirkkoja, mutta muuten oikeastaan vain kauniita vähän rapautuneita asuintaloja, ravintoloita ja baareja, katuja ja kujia. Alue on niin iso, että sen sokkeloita köpöttelemällä saa kyllä helposti kulumaan monta päivää.
Jonkun matkaoppaan mukaan: "Cádizin huikaisevin paikka lienee tuomiokirkon ympäristö, ja Plaza de la Catedral on paikka, jonne ensimmäiseksi kannattaa suunnata.
Katedraali on kaunis niin sisältä kuin ulkoakin, eivätkä jälkeen jää sen vieressä olevat rakennukset."
Sinne siis ensimmäiseksi: koska meidän airbnb-majapaikka oli juurikin Katedraaliaukiolla - aateltiin, että otetaan paikka haltuun heti kerralla!
Viikon aikana ehdimme kävelemään kaupungin ristiin rastiin, ja nuuhkimaan Atlantin tuoksuja.
Torre Taviran Camera Obscura oli aika jännittävä paikka! "Hämärä huone" on nykyaikaisten kameroiden
edeltäjä, jossa huoneen sivuun tehdyn reiän kautta
takaseinälle heijastuu kuva kohteesta. Torre Tavirassa reikä on tornin
katossa ja linssit tornin katolla, kuva
heijastetaan pari metriä halkaisijaltaan olevalle ”lautaselle”,
jonka ympärillä katselijat voivat seurata kuvaa. Huone pimennetään, aukko katossa avataan ja kuva ilmestyy lautaselle. Kuva on live-esitys, ja kun opas siirtelee lautasta ylös tai alas, kuvan polttoväli muuttuu, eli opas zoomailee lähemmäs ja kauemmas. Kaupungilla voi nähdä ihmisten kävelevän, lintujen lentävän - opas hauskasti nappaa ihmisiä kävelemään pienelle paperilapulle.. 😀 Samalla saa kattavan käsityksen kaupungin nähtävyyksistä.
Ja Torre Taviran näköalaterassilta näki hienosti koko Cádizin!
Viikon aikana ehdittiin myös napostelemaan jos jonkinlainen määrä tapaksia ja muita herkkuja!
Ensimmäinen yrityksemme Gibraltarille kilpistyi siihen, että osalla porukasta ei sittenkään ollut passit mukana.. 😁 Eli palasimme takaisin, mutta Tarifan kautta. Mikä ei ollut huono ollenkaan - ja tuskin oltaisiin sinne eksytty ilman tätä passiepisodia.
Maisemat olivat huikeat, ja leijasurffaus ihan hurjannäköistä.
Ja jo toinen yrityksemme Gibraltarille onnistui! Käveltiin luonnonpuistoa ylös ja alas ja edes ja takas, koko päivä, varmaan lähemmäs 20km!
Olihan niitä magotteja (Euroopan ainoa villiapinalaji) siellä, muttei niin paljon kuin olin kuvitellut, eivätkä hyökänneet kimppuun ollenkaan, niin kuin myös olin kuvitellut, Balin kokemusten jälkeen. Aika laiskanpulskeita olivat.
Korkealla oltiin välillä, maisemat upeat, kasveja ties kuinka paljon - pensaikkoja, varvikkoja, puita. Lintujakin kai - en kyllä huomannu...
Hieno paikka, kiva käynti, mutta sarjassamme "kerran elämässä" - tää on nyt niin nähty.
Loppuviikolla ehdimme vielä kotikatedraaliin, kiivettiin torniin asti vielä viimeiset maisemat katsomaan.
Kaikenkaikkiaan
aivan ihana reissu: loma, aurinkoa ja lämpöä, hyvää ruokaa ja uusia
maisemia ystävien kanssa jakaen - mikä sen parempaa!!
