Nyt se sitten lopulta toteutui, 2½ vuotta sitten koronan kurimukseen joutunut Italian Cinque Terre -retkemme! Alkuperäinen suunnitelma oli mun 60-vuotissynttärit, mutta nythän tästä tulikin 20v-hääpäiväreissu.
Cinque Terre on siis viiden tunnelmallisen kalastajakylän rypäs Italian Ligurian rannikolla, La Spezian maakunnassa.
Cinque Terren kansallispuisto on Italian pienin kansallispuisto 1 740
hehtaarillaan. Samalla se on kuitenkin maan tiheimmin asuttu
kansallispuisto, sillä alueen viidessä kylässä asuu yhteensä noin
viisituhatta ihmistä. Kansallispuistossa on monia vaellusreittejä,
joilta avautuvat hienot näkymät rannikolle ja kyliin. Reitti ei ole
kuitenkaan mikään leppoisa kävelyretki, sillä siitä pitää huolen suuret
korkeuserot.
Matkasuunnitelmamme: Pisa - Riomaggiore - Manarola - Corniglia - Vernazza - Monterosso Al Mare - Pisa. Patikointiretki, rinkoilla.
Lähdimme siis haeskelemaan värikkäiden talojen, kapeiden kujien ja sinisen taivaan postikorttimaisemia. Ja niitähän löytyi!
Päivä 1: Pisa
Vinoon torniin kipuaminen, Duomossa käynti, +18 asteen terassilla Aperol Spritzit - tuntui kesältä ja lomalta! (Vaikka olikin talviloma..)
Päivä 2: Pisa - Riomaggiore - Manarola
Pisasta juna La Speziaan, junanvaihto ja Riomaggioreen. La Spezia - Riomaggiore 7min.
Huikeat maisemat häkellytti heti! Nautittiin foccaciot ja paninit postikorttimaisemissa.
Riomaggiokiertelyn jälkeen piti kävellä hääpäivän kunniaksi Via dell´Amorea Riomaggioresta Manarolaan, mutta eihän ne olleet saaneet tuota kuuluisaa kävelyreittiä vielä maanvyöryjen jäljiltä korjattua... Otettiin käyttöön suunnitelma B: junalla 3min ja oltiin Manarolassa.
Varsin söpö huone, varsin söpö kaupunki, kävelyä ympäriinsä, rantareittiä. Ihasteltiin tyrskyjä, kastuttiin kaatosateessa, illalla ihailtiin auringonlaskua.
Päivä 3: Manarola (Riomaggiore, Volastra)
Luulin lähteväni "kaupunkikävelylle", yhtäkkiä olinkin Via Beccaralla: vanha aikaisemmin ainoa reitti Manarolan ja Riomaggioren välillä, "recommended for expert excursionists"... Hengitys salpautuu, pohkeet ja etureidet huutaa. Toppatakki oli hiukan liikaa.. Meidän ikioma Via dell´Amore... 💗
Volastra, "tasasempaa kiipeämistä" - noot... pohkeet ja pakarat kiittää huomenna.
Ja iltaruualle, Trattoria Billy, yllättäen muutaman rappusen päässä. Hääpäiväillallisen etkot: söpösti sardiineja alkupalaksi, rapeita mereneläviä pääruuaksi, auringonlaskumaisemassa. Viininä Cinque Terre.
Päivä 4 (4.4.2023): Manarola - Vernazza
Suomi hyväksyttiin Naton täysjäseneksi, Trump joutui ensimmäisenä USA:n presidenttinä rikossyytteeseen, ja meillä on 20-v-hääpäivä!
Juotiin rannalla kuoharit paattia odotellessa ja tyrskyjä katsellessa. 10.45 veneellä Vernazzaan, n. 15 min.
Hotelli Vernazzassa oli yllättäen muutaman (n. 100) rappusen päässä, ja vielä ylimmässä kerroksessa.
Kipaistiin tsekkaan ravintola La Torre, jonka maisemia ja ruokia on kehuttu, ja jonne tehtiin illaksi pöytävaraus. Sinne oli ehkä vaan 200 rappusta...
Alas takas samaa reittiä, ja tsekkaamaan toiseen suuntaan, Monterossoon lähtevä trail. Rappuja, rappuja, rappuja...
Ja iltaruualle takaisin La Torreen. Se hääpäiväillallinen.
Ruoka oli maukasta: yhteinen alkuruoka octopussia ja perunaa, pääruuaksi mulla perinteinen ligurialainen pestopasta, Pertillä tomaattinen merenelävälautanen. Maisemat oli silmiähivelevät, aurinko laski vuorten taa... Muisteltiin menneitä aika monia yhteisiä vuosiamme, kilisteltiin kuohuviinilaseja, ja oltiin onnellisia toisistamme!
Melkein täysikuu saatteli meidät vielä takaisin hotellille - onneks oli kuitenkin myös otsalamput varmistuksena... Melko täydellinen päivä kaiken kaikkiaan!
Päivä 5 (5.4.2023): Vernazza - Corniglia - Vernazza
Yllättäen (?) päivän agendalla vähän rappusten kiipeämistä, kivipolkuja ylös ja alas. Matka ei päätä huimannut: 4km, mutta kun koko ajan menee ylös, loppuu henki, ja tulee alas, huutaa pohkeet... Ehkä vähän myös pakarat. Ja reidet.
Tämän retken jälkeen oltiinkin jo sitten niin poikki, että iltaruualle lähtö - rappusia..... ei enää tuntunu yhtään hyvältä ajatukselta. Naposteltiin mitä sattu huoneessa oleen, levättiin.
Päivä 6 (6.4.2023): Vernazza - Monterosso al Mare - Vernazza
Uusi päivä, uusi koitos: experteille haikkaajille suositeltu retki. No, tämä oli suosituin pätkä, joten pysähdyksiä ja taukoja tuli automaattisesti, koska polku oli välillä niin kapea, ja Monterossosta tulijoita oli ihan jonoksi asti. Sai hengittää välillä.
Viimeinen illallinen omassa hotellin ravintolassa, Trattoria Gianni Franzi, "Salon of the Cinque Terre". Superhyvää trofie pestoa! Pieni iltakävely vielä torilla, täydenkuun alla. Ja taas ne 100 rappusta ylös huoneeseen...
Päivä 7 (7.4.2023): Vernazza - Pisa
Rinkkojen pakkailut, ja junalla Vernazzasta La Speziaan, vaihto, Pisaan.
Käytiin tsekkaan: oli se torni edelleen vinossa.
Kaupunkikävelyä - ompas jännittävää kävellä ihan tasaista maastoa!
Ostettiin kaupasta eväitä, ja nautiskeltiin niitä Casa Carduccin (majapaikkamme) huoneessa, kirjoja lukien, jalkoja lepuuttaen.
Päivä 8 (8.4.2023): Pisa - Helsinki
20 minuutin kävelymatka juna-asemalle, siitä lentokenttäjuna, lento lähti ajallaan klo 9.10.
Kohta kotona siis.
Olipa hyvä reissu! Ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä! Suosittelen patikoinnista ja korkeuseroista pitäville, hyvästä ruuasta ja näyttävistä maisemista nauttijoille. Kohtuullinen fyysinen kunto on hyvä olla mukana---
