Pertti otti ja lähti taas työreissuun, tällä kertaa suuntana Shanghai. Mä olisin niin halunnut lähtee hengaileen mukaan, mutta lentoliput makso sitten jo niin paljon, että en pystynyt...
No, ehkä vielä joskus. Sinne olis vaan niin hauska päästä katteleen vanhoja "kotihoodeja", kuinka paljon kaikki onkaan muuttunut. Kun tuntui että sen puolentoista vuoden aikanakin taloja katosi ja uusia ilmestyi ihan salamana.
Vietän siis melkein viikon yksin kotona. Toivottavasti ei tarvitse keksiä mitään strategioita lähistöllä hiiviskeleviä murtovarkaita pysäyttämään, kuten jonkun jossain elokuvassa... 😄
Suunnitelma: erakoidun yksin kotiin, en mee minnekään, en näe ketään! Etukäteissuunnitelmassa ainoastaan 2 balettituntia ja 1 pilatestunti, muuten aion olla aivan omissa oloissani. No ehkä kaupassa pitää jonain päivänä käydä... Ja salille ehkä - tai sitten spinnailen ja heiluttelen käsipainoja vaan kotona keskenäni.
Toteutus: no en sitten ihan erakoitunut... 😆 Yritys oli hyvä! No oikeesti toteutu MELKO hyvin. Sirpa kävi lauantaina kattomassa Edith Piaf -baletin, jonka katseluoikeuden olin ostanut. Sunnuntaina kävin pilateksessa korvaamassa yhden showtanssitunnin.
Mutta sittenhän kävi niin, että niska jämähti NIIN jumiin, että en voinu tehdä yhtään mitään! Pari kertaa kävin Finlassa ihmettelemässä että paljonkos sitä Buranaa ja Sirdaludia voikaan syödä - ja minähän söin!
Ainoo mitä pystyin edes jotenkuten tekeen, oli käydä kävelemässä - jouduin jättään jopa baletit väliin! Ja se on jo paha...
 |
| Kävelymaisemia |
Niin että sittenhän se erakoituminen onnistui loppujen lopuksi tosi hyvin! Keho kertoo joskus omaa kauttaan milloin pitää hellittää kokonaan ja kaikesta!
