Iida 10v - 21.4.2021

Oi ei, mummun ensimmäinen mussukka täyttää jo 10v. Ja menee ens vuonna neljännelle luokalle. 

Mummulatekemiset Iidan kanssa onkin vähän erilaisia...

 

 

 

Tikanheitto vaarin kanssa on hauskaa, vaikka tikat lentelee välillä vähän minne sattuu. 

 

Ennen luettiin enemmän yhdessä, ja mummun sylissä, mutta nykyään Aku Ankat jäätelön kanssa vie voiton. Ompahan käynyt niinkin, että Iida on lukenut mummulle iltasadun! Ja mummu nukahtanut viimeistään toisella sivulla...   

 

 

 

 

Puissa (ja kaikissa muissa mihin vaan pääsee...) kiipeily viehättää edelleen - mitä haastavampi runko, sitä innokkaampi yritys. Mummulan pihamänty on vakiokamaa.

 

 

  

Iida on ihastuttavasti varsin ennakkoluuloton maistelemaan kaikkia ruokia - tämän hetken mummulaherkku onkin mustekala! Ja kysymykseen mitäs me sitten syötäisiin tulee entisen "nakkikeitto"-vastauksen sijaan useimmiten nykyään SUSHIA.

 

 

 

Välillä jopa ihan hetki maltetaan istuskella, kaikessa rauhassa.

 

 

Ja 10v-synttärikakkua syötiin aurinkoisella terassilla. 

 

 

Anni Polva -teemakävely

Lisää kaupunkikävelyä: käytiin Tiinan ja Peten kanssa Anni Polvan Tammela -kävelykierros. Aikamatkalla Tammelassa, Kalevassa ja Sorsapuistossa, Anni Polvan lapsuudenmaisemissa. 

Nämä aikoinaan vaatimattomien puutalojen täyttämät seudut toimivat tapahtumapaikkana myös Polvan rakastetuissa Tiina-kirjoissa. Pojat ei ehkä olleet ihan niin mukana teemassa, koska Tiina-sarja oli kyllä selkeästi tytöille suunnattu. 

Tiina-kirjat käsittelevät tamperelaisen Tiina Lehtolan elämää. Tapahtumat sijoittuvat Tammelan kaupunginosaan, ja kirjojen näyttämönä toimii usein Tiinan pihapiiri, jossa naapuruston lapset leikkivät ja kasvavat yhdessä. Tiina kuvataan oikeudenmukaisena, rehellisenä, hyväsydämisenä ja kapinallisenakin poikatyttönä. Kirjat perustuvat Anni Polvan omiin lapsuudenmuistoihin.

Tiinan paras ystävä on naapurin Juha, joka on komea ja Tiinan mielestä reilu kaveri. Hänen kanssaan Tiina kokee seikkailuja, viettää kesäisin aikaa mummolassa ja järjestää urheilukilpailuja naapuruston poikien kanssa. Kirjan muita henkilöhahmoja ovat esimerkiksi turhamainen Leila, äitinsä kurin alla elävä Kalle ja tunnollinen Elvi. Kirjoissa esiintyy myös Tiinan veli Veli, jonka kanssa Tiina on jatkuvasti tukkanuottasilla, joskin heidän välillään kuvataan myös sisarellisia ja lämpimiä tunteita. Lisäksi Tiinan perheeseen kuuluvat isä ja äiti.

Tiinan perheessä työt jaetaan perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti: isä käy töissä ja antaa työstä ansaitut rahat äidin käyttöön, joka hoitaa kotia. Perheen äidillä on kuitenkin sanottavanaan viimeinen sana. Perheen malli heijastelee kirjojen kirjoittamisajankohdan perinteisiä arvoja. Tiinan toiminta ja hänen ainainen pulaanjoutumisensa asettavat haasteita ajan tyttöihanteelle. Kirjojen tapahtumat saavat ajan mukaisen kulttuurisen merkityksen, mutta ne kuvaavat myös ajattomia ilmiöitä, kuten ystävyyttä, vanhemmuutta ja moraalista päätöksentekoa.

Nähtiin Anni Polvan lapsuudenkoti (Kullervonkatu 27), Tammelan koulu, Kalevan kirkko, ja muuten vaan käveltiin ympäriinsä. Syötiinpä vielä puistonpenkillä pärämätsit, vanhoja hyviä aikoja muistellen.

 

Kangasalan urkutehtaan urut ja puuveistos Särkynyt ruoko

 

Hääpäivämatkalla

Hääpäivää ollaan usein oltu juhlistamassa jossain ulkomailla: milloin Pariisissa, milloin Moherin kallioilla Irlannissa. No, koska nyt nykyään näin, niin tänä vuonna oltiin ulkomailla Tampereella, Luminaryssa. Leikittiin 2 päivää olevamme kaupunkilaisia.

 

 

 

Muutenhan kaikki olis ollu myöskin vähän toisin, niin kun että jos vaikka ravintolat olis ollu auki, niin oltais käyty ulkona syömässä romanttinen kynttiläillallinen. No, koska nyt näin, niin haettiin take-awayt Pella´s Cafesta ja Shanghaista, ja nautittiin ne vuokrahuoneiston pöydän ääressä. Eikä ollu edes kynttilöitä. Mutta oli meillä LOVE-kuohuviiniä... 💜

 

Pella´s brunssikassit, ja Lovee

 

 

 

Stockalla uskallettiin käydä vähän shoppailemassa, ja Oluthuoneen pop-up myymälä myi olutta, jota sai nauttia kadulla - vähän kävi vaan vilpee tuuli... Mutta pitihän Ratikka-oluet maistaa.

 

Ja kotoa mukaan persikkapiirakka jälkkäriksi ja välipalaksi

Ja koska oltiin oikein matkoilla, niin pitihän sitä lähtee käveleen ja katteleen kaupunkia, niin kun kunnon turistit konsanaan. Arkkitehtuuria, ratikkakiskoja, kirkkoja, patsaita, työmaita, kaupunkitaidetta....

 

Virvatulet Aimo Tukiainen (Suomalaisen sotilaan muistomerkki) 1971, Koskipuisto

Tirkkosen talo; arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley

Tampereen Teatteri, arkkitehdit Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio, 1912

Suomen Neito, Wäinö Aaltonen 1929; takana Tempon talo, arkkitehti Bertel Strömmer

Elämän virta - Olavi Virran muistomerkki, Aimo Tavela 1984, Posteljooninpuisto

Kalevalamuistomerkki, Terho Sakki 1973, Liisanpuisto

Sampolan alue remontissa

 

Muumipeikko; Tuulikki Pietilä/Aimo Kalkamo 2004, Sorsapuisto

Kulttuuritalo Telakka, koronaterassimökki

Linnut sarjasta Käenpesä; Kaisu Koivisto 2019, Tampereen Pienteollisuustalo

Kivaa pääsiäistä.