Vuosi 2021 meni. Tilinpäätöstä siitä ei kannata tehdä, niin päin peetä meni ainakin loppupuolisko vuodesta. Laskimotukos, selkäjumi ja vielä vuosisadan flunssa päälle päätteeks, niin alko oleen vähän normijaksaminen hukassa.
Ystävien kanssa mietittiin mitkä olis ollu viime vuoden kohokohtia - aika tasaista, tapahtumaköyhää tuntui olleen.. No, nousi sieltä nyt muutama ylitse muiden:
- oman remontin valmistuminen oli aika super!
- Strömforsin ja Karhejärven melontakeikat oli kivoja
- Seinäjoella käydessä Miloff tanssikoulun balettitunti oli erilainen kokemus
- Iidan ja Ennin kanssa touhuaminen on aina hauskaa
- baletti- ja jazztunnit pystyttiin järjestään ihan livenä
- uusi työsuhdepyörä on kiva, kevyt polkea
- kiva oli leikkiä kesällä 2 kuukautta kaupunkilaista, käydä aamupalalla ja lounailla keskustan moninaisissa kahviloissa ja ravintoloissa, kävelymatkan päässä "kotoa"
- kiva oli kokeilla Kuuman kaupunkisaunaa
- Rapujuhlat Simolassa, keittiötuparit meillä - mukava nähdä ystäviä
- ihanaa oli päästä taas välillä teattereihin ja elokuviin ja konsertteihin
- Keuruulla oli hauska viettää pitkä viikonloppu, samalla tuli nähtyä Banksy-näyttely
No, uusi vuosi ja uudet muunnokset, uudet rajoitukset. Tiedä tässä sitten mitä tältä tulevalta vuodelta uskaltaisi odottaa tai toivoa.
Ehkä on paras kun yrittää vaan pitää päänsä edes jollain tavalla kasassa tämän kaiken hullunmyllyn keskellä - liikkumalla, lukemalla, leikkimällä, tapaamalla ystäviä. Niin ja töissäkin saa käydä, onneksi, niin pystyy toteuttamaan muita arjen pieniä iloja. Arkeahan tämä ihmisen elo suurimmaksi osaksi on, joten siitä pitäisi löytää ne ilon aiheet ja elämisen ihanuus.
Mutta kyllä silti vielä haluan uskoa jonkinlaiseen maailman avautumiseen, ja haaveilla samppanjasta kattoterassin porealtaassa lämpimän auringon alla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti