Työttömän arki loppui - ajankäyttö uusiksi

Loppujen lopuksi aktiivinen työnhakuni tuotti siis marraskussa tulosta, jouduin lopettamaan juuri aloittamani tiedottajakoulutuksen 2 päivän jälkeen, kun siirryinkin takaisin työelämään. Pitkähkön tauon jälkeen se ottikin hiukan koville, ja verenpaineet nousi… Syyllisiä verenpaineeseen oli kyllä muitakin: liian paljon stressitekijöitä kertyi yhteen kasaan. En suosittele.

Uuden työn aloittaminen sinänsä on aina pieni stressi, ja nyt minulla oli aikaa edellisestä työrupeamasta jo yli 1,5vuotta. Aamulla pitää siis nousta 06:15, että ehtii hoitamaan aamutoimet ja singahtamaan ihmisten ilmoille 8ksi! Ja joka aamu… Lisäksi uusi ympäristö, uudet ihmiset, ohjelmat, tehtävät, asiakkaat, tuotteet … Uuden opettelua – mielenkiintoista mutta haastavaa, palkitsevaa mutta energiaa vievää.

Samaan aikaan Pertti päätti lähteä kahdeksi viikoksi Kiinaan, eli sain oudokseltaan pärjätä arjessa ihan keskenäni. Minua yli 2 kuukautta kiusannut hammas päätettiin lopulta poistaa kokonaan – ja 2 päivää tuntui siltä kuin pää olisi ollut jonkun toisen… Minua yli 3 kuukautta kiusannut jalka sai toisen kortisonipiikin – ja oli taas päivän niin kipeä, ettei pystynyt kunnon kävelyaskelta ottamaan.  Samaan aikaan piti ehtiä/jaksaa taloyhtiön syyskokoukseen, tyhjentää ulko-ovien edustat niiden vaihtoa varten (ja asennuksen jälkeen siivota jäljet…), käydä viimeisillä kansalaisopiston kiinan, italian ja balettitunneilla, taistella kotitietokoneeni uudelleenasennuksen kanssa, se kun sanoi sopimuksensa irti, käydä äitillä ja isällä kauppa-asioilla ja siivoilemassa ja roudailemassa tavaroita varastosta, varastoon, kierrätykseen, kaatopaikalle…

Väsyin, verenpaine nousi, enkä jaksanut edes juuri liikkua. Maratonspinning oli ainoa, mihin sain itseni puskettua. Onneksi edes sinne.

No, nyt alkaa (ehkä) pikkuhiljaa tasaantua! Työtä on takana jo kohta 2 kuukautta, eli välillä tulee hetkittäin sellainen olo, että osaan jotain tehdäkin; Pertti on takaisin kotona jakamassa arkea; puuttuva hammas on jo unohdettu vaiva. Ja niin luulin piikitetyn jalankin olevan, mutta se tosin alkoikin uudelleen ilmoitella itsestään – sopivasti ennen kuin olin jo melkein päättänyt ilmoittautua juoksukouluun…. =(

Saatiin lainaksi toinen auto, päästään vähän sujuvammin kulkemaan; kansalaisopiston tunnit ovat joulutauolla. Ja nyt jo joulukin kohta paremmalla puolelle = ohi. Eli osa stressistä on selätetty. 

Ajankäyttö ja energiavaje aiheuttavat edelleen ongelmia, ja väsymistä. Väsymistä osittain siitä, että tekisi mieli tehdä niin paljon, muttei millään viitsisi tehdä mitään. Ennen niin itsestäänselvä liikkuminen tuottaakin nyt melkein vaivaa. Ja pimeys ja kylmä ja lumityöt ja kaikki muu talven kamaluus eivät ainakaan auta asiaa. Eikä se, että äiti on Pirkanmaan hoitokodissa, viettämässä varmaankin viimeisiä hetkiään. Se vie kaiken lopunkin energian, ajatukset ovat vähintäänkin alitajuisesti siellä koko ajan. Vaikka minun väsymykseni on kai sittenkin aika pientä äidin väsymykseen. 

liikkeellämarraskuussa.fi

Marraskuun pimeyttä ja harmautta voi yrittää selättää monella tavalla. Ulos ei tee mieli kun aina sataa, ja jalkakaan ei vielä kestä lenkkeilyä, ja kynttilän valossa fleecevilttiin käpertyminen hyvän kirjan ja punaviinilasillisen kanssa ei jaksa sekään ihan joka ilta napostella. Vaikka aika usein kyllä. Terästettynä vielä ehkä Fazerilla.

Mutta itselleni tehoaa aina yhtä hyvin oman itsensä aktivoiminen: menee ja tekee ja kokee niin paljon ettei ehdi huomata kuinka synkkää itse asiassa olikaan!! 

Energiaa elämään

Ilmoittauduin mukaan Albatrossin ”Energiaa elämään” –elämäntapamuutoskurssiin, jonka puitteissa on tullut pidettyä ruokapäiväkirjaa, ja siis samalla vähän mietittyä syömisiä. Tehtiin myös pienimuotoinen kuntotesti, mitattiin vyötärönympärykset yms kivaa, ja sen jälkeen kuultiin palauteluento. Tehtiin myös henkilökohtainen viikkoliikunta- ja kuntosaliohjelma, sen mukaan mitä kukakin halusi painottaa. Itse halusin enemmän ylä- ja keskikehoon panostusta (no yllätys, kun jalka ei toimi...), tavoitteena kiinteytys ja kokonaisvaltaisesti kestävyyskunnon lisääminen. Niinpä ohjelmassa on nyt normibalettituntien, spinningin, kahvakuulan ja pumpin lisäksi sopivasti kuntosalia, että uusia ehdotuksia liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa kehittäviksi ryhmäliikuntatunneiksi. Toiveissa jonain päivänä myös selättää tuo plantaarifaskiitti ja lähteä JUOKSULENKILLE!! Ah sitä päivää odotellessa.....

Tampere Jazz Happening

Pakkahuone kutsui perjantai-iltana jazzin pauloihin: esiintyjinä Gerry Hemingway Quintet, Vijay Iyer Trio ja Ibrahim Maalouf. Gerry Hemingway ei oikein innostanut, vaikka kuinka olisi Guggenheim-stipendillä palkittu rumpali. Aika sekavaa, vaikka muka maanläheistä, aika korviariistävää, vaikka muka soljuvaa. En tykännyt. Mutta Vijay Iyer olikin sitten ihan loistava! Ihastuttavan vähäeleinen pianisti, jolle ei selvästikään melkoinen saavuttamansa menestys ole mennyt päähän. Viyer pimputti oikein monipuolisesti, jopa välillä vähän klassisesti. Lennokkaasti, muttei liikaa yrittäen tai ”esittäen”. Pienesti, mutta silti todella taidokkaasti. Michael Jacksonin Human Naturekin sai ihan uusia ulottuvuuksia Viyerin käsittelyssä!  Basisti sen sijaan yritti mielestäni tuoda itseään liikaa tykö, omituisilla maneereillaan – juuri sellaisilla jotka eivät tehoa minuun.

Illan viimeinen esiintyjä oli libanonilainen Ibrahim Maalouf, trumpetisti.  Tämä taas kuulosti paikoin enempikin funkylta kuin jazzilta, mutta eihän se tahtia haitannut. Koko paketti oli melkoinen sekoitus kaikkea mahdollista klassisesta funkyyn ja jazziin, sisältäen jopa vähän kansanmusiikkimaisia piirteitä. Melkoinen virtuoosi trumpetissa, joka sai suomalaisen yleisön jopa laulamaan!! Ja laulamaan vielä uudelleenkin, vaikka korjasi ensimmäistä yritystä ”Ei noin, ettekö huomanneet että ensimmäisen ja toisen säkeistön välillä oli pieni ero melodiassa, siis näin * laulaa uudelleen itse*, no niin, koittakaas nyt uudelleen”. 

Paasi & Bulevardin Kahvisalonki & Rice Garden

Lauantaina suunta pääkaupunkiin ja kohteena uusi hotelli Paasi: hauskan modernisti mustalla ja voimakkailla väreillä ja raidoilla ja hauskoilla yksityiskohdilla sisustettu perushotelli, kivalla paikalla Hakaniemen torin vieressä. Siitä pääsimme sujuvasti kävellen käväisemään vanhalla ystävälläni, joka nykyään asustelee Helsingissä. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa, ja tutustua hänen kompaktiin residenssiinsä Porthaninkadulla.

ihanan lällyromanttinen Leijona-huoneemme

jossa hauskoja ei-niin-romanttisia yksityiskohtia

Iltasella kävelimme porukalla keskustaan Bulevardin Kahvisalonkiin nauttimaan Klezmer-jameista punaviinilasillisen kera. Hauskan letkeätä soitantaa ja laulantaa, siis Itä-euroopan juutalaisten kansanmusiikkia, jota yleensä esitetään perhejuhlissa. Yhdistelmä kansanmusiikkia, rockia, jazzia, swingiä; elämän iloja ja suruja, naurua ja kyyneleitä. Sopivalla äänenvoimakkuudella, jossa myös keskustelu ja kuulumisien päivitys onnistui.

Iltapala pienenpienessä sushipaikassa hotellin vieressä: Rice Garden. Todella hyvät sushilajitelmat, ja todella kalliit oluet.

Hifimessut & Maalaismarkkinat & Korjaamo & Zodiak

Sunnuntaiaamuna Pertti avasi Dahoninsa autonperästä ja suuntasi Messukeskukseen Hifimessuille. Minä ja ystäväni tsekkasimme ensin maalaismarkkinat Hakaniemen torilla; kaupan oli villasukkaa, lanttukukkoa, flanellipaitaa, hunajaa, käsilaukkuja, mausteita, pähkinöitä, voissapaistettuja muikkuja, lättyjä, karvahattuja, koruja, omenia, hilloja......   

Raikkaassa syyssäässä päätimme jälleen siirtyä kävellen paikasta A paikkaan B: kohti Korjaamo Galleriaa Uutta suomalaista ja ulkomaista nykytaidetta kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä (Ennakkoluuloton yhdistelmä lupaavia nuoria tekijöitä ja tunnettuja nimiä. Tilaisuus virittäytyä luovalle taajuudelle ja pysähtyä taiteen äärelle). Kulttuurikeskuksessa oli juuri nyt tarjolla mm. Maria Putaansuun ”Hukkakulma” -valokuvia, Tamara Piilolan ”Her neckless was clipped and her pearls sprayed everywhere” –öljymaalauksia, Mari Rantasen ”Portrait Gallery” abstrakteja teoksia.

Välillä ihanaiset maustetut teet ratikkahallin museokahvilassa.

Ratikalla kohti Kaapelitehdasta ja Zodiak-näyttämöä: meillä oli etukäteen hankittuna liput Maija Hirvasen nykytanssiesitykseen ”For those who have time”, joka oli osa Liikkeelle marraskuussa -festivaalia. Nopeaa elämänrytmiä, vauhtihurmaa ja –kauhua, epätäydellisyyttä, kauneutta, fyysistä olotilaa, kaiken katoavaisuutta, nykyaikaa. Teos oli kivasti omistettu kuulemma juuri meille, jotka olimme siinä tilassa sillä hetkellä. Teos oli ehkä vähän äärifyysinen, ja paikoin jopa hullu. Nykyihmisen elämänrytmeistä muotoutuvia tapoja esitettiin hiellä, tunteella ja rytmillä. Nämä nykytanssijat Hanna Ahti, Andrius Katinas ja Jukka Tarvainen olivat siitä erikoisia tanssijoita, että osasivat myös puhua, laulaa ja soittaa esityksensä tueksi! 

This song is for us,
For those who have time,
For those who have time,
trutututu tututu

Kaikenkaikkiaan hyvin musta ja hyvin valkoinen esitys, jännittävä!

kuva Uupi Tirronen

Viikonlopun päätteeksi pizzat ja tiramisukahvit Da Vincissä, ja paluu kotiin sunnuntai-illan hirmuisessa sumussa.

Tiedottajakoulutus

Ja sitten voikin aloittaa taas jotain ihan uutta:  maanantaina 5.11 aloitin Eduhousen järjestämän Tiedottajakoulutuksen! Työvoimakoulutus, joka on ”suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on opiskelussa tai työelämässä hankittuja valmiuksia tiedottajan tehtäviin.” No en tiedä onko minulla, mutta ilmeisen hyvin perustelin hakemukseni, koska 120 hakijan joukosta olin yksi 16:sta jotka koulutukseen valittiin. Vasta takana orientaatiota ja aikuisopiskelun perusteita, mutta tuntuu tosi mielenkiintoiselta. Tiedän jo että oppimiseni tapahtuu enemmän tunnevisuaalisesti ja tunnekinesteettisesti kuin esim digiauditiivisesti tai liikekinesteettisesti!

Italiaa & kiinaa & balettia & spinningiä & kahvakuulaa & pumppia & sulkapalloa & kuntosalia

Sitten pitää yrittää ehtiä kaikille niille tunneille mille tuli alkusyksystä ilmottauduttua, ja niille muutamalle vakkarikuntoilutunnille, joille jäi vielä pieni väli. Ja sopiviin väleihin sitten pukata läksyjen tekoa ja kuntosaliharjoitteita ja kotispinningiä. Sitten kun vielä lisätään satunnaiset mutta säännölliset ystävien tapaamiset, äidin ja isän apuna käymiset, Iidan hoidot, ja jotenkin jonkun pitää kaupassakin käydä ja ruokaa laittaa ja pyykkiä pestä ja .. ja ... ja .... Katoin sitä paitsi eilen teeveestäkin 2 ohjelmaa!!

Suosittelen syysmasennuksenpoistometodiksi! 

Tyttöjen ilta

Perjantaina meillä vietettiin oikein railakasta tyttöjen iltaa!! Aloitettiin pallottelemalla: salibandy-, tennis- ja jumppapallolla, vuorotellen ja yhtäaikaa. Mikään näistä ei kuitenkaan oikein pompannut meidän mielemme mukaan, joten siirryimme pian lukemaan italiankielistä luukkukirjaa ”Il cagnolino”, con tante finestrelle. Tarinankerrontaa helpotti se, että kumpikaan osapuoli ei juurikaan montaa sanaa osaa italiaa.

 

13 kertaa kirjan luettuamme verhojen takaa kurkkiva ”kukkuu”-leikki kruunasi illan ensimmäisen osion. Inspiraation siihen saimme kirjasta, jossa kaikki olivat jossain luukun takana piilossa.

Jatkoimme syömällä eilistä makkarasoppaa, jossa oli suolan sijaan maustamiseen panostettu chilillä. Ja liikaa, kuten niin monesti käy. Mutta se ei tahtia haitannut, NNNAMMM. Söimme molemmat isot lautaselliset. Tosin ensimmäinen vakava keskustelu käytiin siitä, syödäänkö soppaa yleisesti ottaen lusikalla vai sormin. Avoimen sormiäänestyksen jälkeen äänet olivat tasan 1-1, joten päädyimme käyttämään molempia tekniikoita sulassa sovussa. Makkarat noukittiin kuitenkin ensin, sormin. Melko pian makkarasopan jälkeen mummulle annettiin viiden pisteen vihje seuraavasta toiminnosta: ”kakka”, ”yhhyh”...

Illan varsinainen ohjelmanumero oli kuitenkin saunominen. Löylynheittoa ei mikään voita, eikä riemua vähentänyt yhtään edes se, että heitetyistä kauhallisista suurin osa ei osunut kiukaaseen päinkään. Voi olla että se oli jopa hyväksi; heittotahti oli kuitenkin ripeä. Jokseenkin monta kiulullista vettä lutattiin kuitenkin varpaille, napaan, lauteille, päähän, pefletille. Luttaamista jatkettiin pesuhuoneen puolella, toinen meistä vadissa istuen. Ryppyisin sormin viimein kietouduimme pyyhkeisiin, ja siirryimme iltapuuron syöntiin ja pyjaman vaihtoon. Pyjama onneksi vasta puuron jälkeen, koska maitomuki ikään kuin hyppäsi nurinpäin, ja maito kaatui syliin ja pöydälle ja lattialle. Tippu. Vaatteiden vaihto, vaipan vaihto (taas....). Ja sitten tutti suuhun ja hyvää yötä.

Seuraavana päivänä hölmöt äiti ja isä tulivat ja veivät pois, vaikka vastaus kysymykseen ”mennäänkö kotiin” olikin selkeä ”ei”. Meillä olis ollu kesken vielä monet pehmolelun viskomiset, mielenkiintoisten laatikoiden tutkimiset, ja niin paljon kaikkee kivaa!

Voihan SYYS!!

Ihan oikeesti! Tätä sateen ja pimeyden ja harmauden ja ankeuden määrää ei voi kukaan enää selväpäisenä kestää!! Mä NIIN muutan pois täältä! Ja sitten kuitenkin juuri nyt ehkä en... Eli pakko yrittää jotain: tässä vanhoja hyviä Kuntoplussan vinkkejä, joista ehkä suurimmasta osasta olen melkein samaa mieltä. Jossain määrin tietty saattaa tuottaa ongelmia esim tuo "oleskele auringossa"..  Lisää chiliä PRKL!! Ja jos ei sattumoisin tykkää tummasta suklaasta, niin vaaleakin käy oikein hyvin! Omasta mielestäni esim talviunille JUST NYT olis aika hyvä juttu, jos voitte herätellä siinä sitten joskus vaikka huhtikuun paikkeilla kun lumet on sulaneet ja aurinko taas (?) paistaa...

 

Enemmän iloa arkeen

12 tapaa nostaa mielialaansa.

1. Harrasta liikuntaa

Mitä rankempaa ja aerobisempaa liikuntaa harrastat, sitä enemmän se edistää endorfiinin tuotantoa. Kaikki liikunta antaa hyvää oloa.
Ulkona liikkuminen tuottaa enemmän endorfiineja kuin sisäliikunta. Juoksuhurmio eli flow lienee tunnetuin ja tutkituin liikuntaan liittyvä voimakas hyvänolontunne. 

2. Kuuntele musiikkia

Mieleisen musiikin kuunteleminen edistää endorfiinituotantoa ja auttaa rentoutumaan. Klassinen ja instrumentaalimusiikki ovat tutkimusten mukaan parhaita valintoja. Tärkeintä kuitenkin on, että kuuntelee musiikkia, josta itse pitää. Tutkijat ovat laskeneet, että puolen tunnin musiikin kuuntelu voi rauhoittaa saman verran kuin diatsepaamitabletti.

3. Syö maustettuja ruokia

Vahvat mausteet saavat endorfiinit erittymään. Aivot tulkitsevat makunystyröiden voimakkaan ärsytyksen kivuksi ja lähettävät liikkeelle runsaasti endorfiinia kipua lievittämään.
Chili on voimakkaimpia endorfiinituotannon laukaisijoita. Chilin sisältämää kapsaisiinia käytetään jopa kivun lievityksessä.

4. Oleskele auringossa

Mitä enemmän aurinkoa, sitä enemmän endorfiineja vapautuu. Auringonsäteet aiheuttavat kuitenkin myös ryppyjä ja ihosyöpää, joten kannattaa suojata itsensä aurinkovoiteella.

5. Rentoudu akupunktiolla

Kun akupunktioneula pistetään ihoon, endorfiinien määrä selkäytimessä nousee. Keskushermoston välittäjäaineiden endorfiinien vapautumista aktivoiva akupunktio toimii perifeerisenä ärsykkeenä, joka estää kipuviestin kulkemisen aivoihin (ns. porttikontrolli).

6. Naura sydämesi pohjasta

Nauru ja ilo lievittävät stressiä ja laukaisevat jännitystiloja. Usein kunnon naurun jälkeen saa lisää energiaa tai hyvän idean, jonka avulla pääsee eteenpäin jumiutuneesta tilanteesta. Naurun vaikutuksesta aivoista vapautuu endorfiinin lisäksi muitakin iloa ja hyvän olon antajia kuten serotoniinia ja dopamiinia.

7. Naura vedet silmissä

Joskus nauru ja itku ovat lähellä toisiaan. Kun itkee ilosta, endorfiinit virtaavat ja hyvä mieli lisääntyy.
Myös kivun ja kiukun kyyneleet saavat endorfiinin erittymään, mutta silloin tarkoitus on lievittää pahinta oloa.

8. Nauti seksistä

Ei liene mikään yllätys, että nautinnollinen seksi ja orgasmit saavat hyvän olon aineet, kuten endorfiinit, erittymään. Aivolisäkkeen seksin aikana erittämä oksitosiinihormoni lisää kiintymystä kumppania kohtaan.

9. Syö tummaa suklaata

Tumma suklaa saa endorfiinin erittymään ja alentaa verenpainetta.

10. Koettele rajojasi

Kun rikkoo rajansa vaikkapa laskuvarjohypyssä, vaikeassa tentissä tai maratonilla, aivot kokevat tilanteen mahdollisena uhkana, joka vaatii pikaisesti endorfiinia elimistön suojaksi. Endorfiini myös tehostaa suoritusta.
Kun elimistö tottuu uhkaan, se vaatii yhä rankempia ja uskaliaampia haasteita saavuttaakseen yhtä suuren onnen tunteen.

11. Meditoi

Meditoinnin tuottamat endorfiinit saavat stressaantuneet aivot rentoutumaan ja myönteisemmäksi. Samalla aivolisäkkeen ja lisämunuaisten erittämien stressihormonien määrä vähenee.
Mietiskellessä elimistö rentoutuu. Mietiskelyn ei tarvitse olla tietoista: sama vaikutus on sillä, että katsoo elävää tulta tai merta ja antaa mielen tyhjentyä ajatuksista, kuuntelee rauhallista musiikkia tai syventyy kirjaan.

12. Nuku hyvin

Syvä ja sopivan pituinen uni lisää hyvää mieltä. Elimistön endorfiinin ja melatoniinin tuotanto lisääntyy nukkuessa.

Julkaistu lehdessä: KUNTO PLUS nro 3/2009 • Teksti: Anna Louise Stevnhøj ja Jerk W. Langer • 

Liikuntaa...

 ... mieleistä musiikkia


... suklaata ...