goubulibaozi: Saint John NB Canada 31.5.

No pääsinpäs tuuppaamaan itteni mukaan Pertin työreissuun! Jos tarjolla on 2 viikkoa Saint Johnissa New Brunswickissa Kanadassa, niin joo, ootas mä mietin hetken - joo mä lähden!

Pertti siis töissä: Irving Pulp & Paper

Irving Pulp & Paper is proposing the construction of a new recovery boiler using the latest technology to replace the old 1970s-era boiler at the Saint John westside mill. This larger recovery boiler will increase production by approximately 66 per cent.

This $1.1-billion project is the largest investment in the Canadian forest products industry since 1993. It will increase the mill’s green energy capacity and help make it one of the top producing kraft pulp mills in the world.

Nooh, tokihan lentoliput makso jotain ja eikähän tämä nyt mikään rantalomakohde ole, mutta enhän mä lomaileen tullukaan, vaan etätöihin! Töiden jälkeen jää kuitenkin vapaa-aikaa, jota on välillä kiva käyttää uusissa maisemissa.

Saint John on Kanadan vanhin kaupunki, melko pieni, niin että aika pian oli keskustan kadut kävelty läpi, ja suunnistaminen jo toisena päivänä suht helppoa.

Saint John on 68 043 asukkaan (2006) kaupunki New Brunswickin provinssin eteläosassa Kanadassa. Kaupungin muodostamalla metropolialueella asuu kaikkiaan 122 389 asukasta (2006). Kaupunki sijaitsee Fundynlahden pohjoispäässä, Saint John -joen suulla. Saint John sai kaupunkioikeudet 18. toukokuuta 1785 ja on näin ollen Kanadan vanhin kaupunki (city).

Kaupungin nimi on saanut alkunsa tutkimusmatkailija, kun Samuel de Champlainin saapui alueelle Johannes Kastajan päivänä ja nimesi nykyisen kaupungin läpi kulkevan joen hänen mukaansa (ransk. Saint-Jean). Myöhemmin joen suulle perustettua kaupunkia alettiin kutsua samalla nimellä.

Majapaikkana Holiday Inn Express & Suites.

Valikoitui sillä perusteella, että Pertin oli helppo tästä ajella töihin - ei tarvinnu mennä keskustan läpi eikä miettiä parkkipaikkoja. Tälle meidän pikku autolle... 😁

Alkuun oli melko sateista, ja ihan hemmetillinen tuuli, mutta saatiin myös muutama aurinkoinen päivä, ja tuulikin vähän laantui, välillä.

Sateesta tai sateenuhasta huolimatta otin tavotteeksi liikkua joka päivä: kävelyä, hölkkää, kuntosalia. 12.000 askeleen päiväkeskiarvolla tuli käveltyä/hölkättyä. Keskustaan matkaa vajaa kilometri - sinne köpöttelin melkein joka päivä.

Reversing Falls ke 4.6.

The Bay of Fundy, Atlantin valtameren haara, joka erottaa New Brunswickin ja Nova Scotian: maailman korkeimmat vuorovedet! Kaksi kertaa päivässä vedet nousee ja laskee jopa 19 metrin erolla. St. John joki siis kirjaimellisesti muuttaa virtaussuuntaa päivän aikana, ja välissä pysähtyy hetkeksi, "slack tides", jolloin virtausvoimat ovat yhtä suuret.

Skydiggers konsertti to 5.6.

Kaupungilla kävellessäni bongasin, että paikallisella konttialueella, Area 506 Waterfront Container Villagessa esiintyy Skydiggers. Maybe famous, never heard... Mutta alue oli kivan näköinen:

"A full waterfront experience with a diverse collection of retail shops, a performance space, a waterfront container bar, food trucks, public art and pop-up activities. All wrapped up in more than 60 shipping containers, celebrating everything that’s cool about our identity as a Port City."

Niin sitten mentiin kuunteleen roots rockia (rockiin sekoitettuna folkia, bluesia ja kantria?) torontolaisen bändin esittämänä. Kuuluisiakin kai olivat, koska osa ihmisistä osas kaikki biisien sanat ulkoa..?

Ihan kivaa oli, paitsi sairaan kylmä ja kova tuuli yllätti: jouduttiin laskeutuun alas ylhäältä VIP-alueelta, tarjoilukontin sisälle, että edes jotenkin tarjettiin keikan loppuun asti..

Trinity Gallery jazz-ilta pe 6.6.

Ja heti seuraavalle illalle olinkin bongannut jazzia: Saint Johnin Suomen Kunniakonsuli Beth McGloan, joka omistaa Trinity Gallerian, järjesti jazz-illan taidegalleriassaan. Sinne siis. James O'Farrell and the Jazz Perspective soittivat aika tunnettuja kappaleita, yleisökin sai täyttää toiveitaan soittolistalle. Viinit oli aika galleriahinnoissa - mutta ainakin lasit oli isot!

Kirveenheittoa 6.6...

Matkalla galleriasta kotiin "eksyttiin" Woodchucks Axe Throwing -paikkaan - mitäs sitä ihminen muuta tekis perjantai-iltana kun viskois kirvestä..?

Hopewell Rocks la 7.6.

Lauantaisin täällä kuulemma aina sataa, niin lähdettiin sitten ajeleen 180km päähän, Hopewell Rocks - isoja kivenmöhkäleitä ihmetteleen.

Kaikista Fundyn vuoroveden valtavien aaltojen synnyttämistä luonnonilmiöistä dramaattisimmat ovat Hopewell Cape, jossa meri on syövyttänyt jyrkkiät kallioita jättäen suuria vahvimpia kiviä erillään rantaan. Nousuveden aikaan nämä näyttävät puiden peittämiltä saarilta, joiden päällä on kasvillisuutta, joka kasvoi siellä kun ne olivat osa kallioita. Laskuveden aikaan nämä pilarit seisovat yksinään ja kohoavat jopa 21 metriä merenpohjan yläpuolelle, jossa voit kävellä niiden keskellä.

Kiviston terrakottaväri ja pylväiden kapeammat pohjat tekevät siitä ne näyttävät jättimäisiltä kukkaruukuilta, jotka ovat täynnä puita, mistä johtuu lempinimi Flowerpot Rocks. Nousuveden aikaan, kun vesi peittää kaikki paitsi puiden peittämät latvat, voit katsella niitä alustalta; laskuveden aikaan voit laskeutua pitkiä portaita merenpohjaan. Nämä kivet muuttavat edelleen muotoaan eroosion jatkuessa; monet perheet palaavat vuosi toisensa jälkeen vertailemaan kiviä niiden muotoihin aikaisemmilla vierailuilla.

Menomatkalla Almassa maistoin "pakollisen" Quebec-erikoisuuden, Poutine. Tuhti annos ranskalaisia, päällä juustokuutioita ja aivan hirvee mälli niljakasta ruskeeta kastiketta.. 😬

Pertin fish taco näytti (ja maistui) paremmalta.

Almassa oli laskuvesi, veneet kuivalla maalla. Hassua että pitää kaikki vähän suunnitella vuorovesien mukaan!

Pertti kajakkikalassa su 8.6.

Tästä mä en sinänsä tiedä paljon, kun en ollut mukana, mutta huippupäivä oli kuulemma ollut, ja saalistakin tuli!

Fundy Trail ajelua ja patikointia ma 9.6.

Maanantai-iltapäivän ratoksi lähdettiin tutkimaan Fundy Trail Parkwayta.

The Fundy Trail Parkway is a 30 kilometer-long scenic parkway in the Atlantic Canadian province of New Brunswick along the coast of the Bay of Fundy. The parkway provides access to a number of trails and over 20 lookout locations along the coast, including a 10 kilometer pedestrian and bicycle trail, and the Big Salmon River Suspension Bridge. The parkway is also located along five different beaches and four waterfalls.^[1]

Ei ihan joka näköalatasanteella pysähdytty, mutta paljon kauniita maisemia näkyi. Karhuja sen sijaan onneksi ei - Pertti vasta myöhemmin paljasti miks sillä oli puukepukka mukanaan, millä se vähän väliä kopsutteli johonkin.. Alueella kuulemma liikkuu paljon karhuja! 😱

Matkalla kiva pikkukylä St. Martins, jossa ajettiin ihastuttavan katetun sillan läpi... 💗 Kuin Hiljaiset sillat konsanaan.

Päivän pelasti vielä lähipubimme Down Under, jonka ruokalistalta löysin kreikkalaisen salaatin, jossa oli hirveesti vihreetä salaattia! Vihervaje olikin jo aika kova kaikkien mättöhampurilaisten ja ranskalaisten jäljiltä.

Perttihän siis harrasti työntekoa ensin aamuyöstä hotellin alakerran aulassa, ennen kuin siirtyi työmaalle, jossa vietti yleensä pitkän päivän, ja sitten vielä illalla saattoi jatkaa töitä..

Minä harrastin välillä mm pyykinpesua..

Arkipäivien kohokohtia oli yleensä kaupungilla illallisella käyminen. Pienestäkin kaupungista löytyy yllättävän monta hyvääkin ruokapaikkaa, kaiken mätön lisäksi!

St. Andrews 12.6.

Vielä yksi kuulemma kiva pikku paikka alueella näkemättä: St. Andrews, ainutlaatuisen viehättävä merenrantapaikka, jossa on runsaasti historiaa ja luonnon kauneutta, ja viktoriaanisen ajan arkkitehtuuria.

Ja olihan se, viehättävä pikkukylä.