Kuusi vuotta tätä odotettiin, kun korona pisti silloin kaikki suunnitelmat uusiksi. Välillähän kävi jo mielessä ajatus, että jätetään koko homma - mutta onneksi olin sitkeä ja vinguin lahjakortille pidennystä, ja pääsimme vihdoin matkaan! Varausmaksu 450€/hlö oli siis maksettu jo marraskuussa 2019... Afrikkasafari -nimiselle yritykselle, joka nykyään on TourCompass.
Ja olihan se - Once-in-a-lifetime elämys! Jopa vähän epätodellisen oloista, että kaikki ne leijonat, norsut, gnut, seeprat, gasellit, kirahvit - ne vaan köpöttelee siinä vapaina, kaikessa rauhassa, omassa ympäristössään, ja ihan vieressä!
Päivä 1: Helsinki-Amsterdam-Kilimanjaro-Moshi
Lennettiin Kilimanjarolle, ensimmäinen yö Moshissa. Melko ryytynyt olo - oli ollut aikainen aamuherätys Helsingissä, koneenvaihto Amsterdamissa, lentomatka 9h, viisumihärdelli perillä ja vielä tunnin automatka yön pimeydessä.
Päivä 2: Moshi - Karatu
Seuraavana aamuna heti (klo 6...) menoksi: kohti Karatua. Kuuden hengen Toyota Land Rover-safariautossamme meidän lisäksi britti/irkkupariskunta Bob & Tracey ja belgialaispariskunta Stein & Anja. Ja kuljettajamme/oppaamme Hoza.
Yli 5h ajomatka kohti Karatua; matkalla nähtiin paikallisia ihmisiä pikkukylissä, auringonkukkapeltoja, maissipeltoja, naisia kantamukset päänsä päällä, kahviviljelmiä, vuohia ja lehmiä paimenineen, miehiä hengailemassa moottoripyöriensä päällä, akaasioita, riisiviljelmiä.
High View Hotellin terassilounas odotti meitä Karatussa. Lämpöä +22; Suomessa on lämpimämpää!?
Majoittuminen kahdeksi yöksi, kiva hyttysverkkotolppasänky täälläkin.
Ja maisemaa huoneen 36 ovelta... Ei huono.
Kahviviljelmäkierros masaioppaan johdolla. Aikamoista elämää viettävät he: kymmenine vaimoineen ja satoine lapsineen. Ja syövät vaan verta, maitoo ja lihaa - JAK.
Me syötiin buffetdinnerillä kaikenlaista - ei ihan kutkutellut mun makuhermoja, mutta menetteli...
Päivä 3: Karatu - Tarangire - Karatu
Herätys klo 6.30, aamupala klo 7.00, matkaan kohti Tarangiren kansallispuistoa klo 7.30. Ajoaika n. 2h. Eläimiä bongattu jo matkalla, mutta varsinkin puistossa: seepra, puhveli, pahkasika, norsu, kotka, kirahvi, impala, dikdik (=pieni gaselli), mangusti, leijona, perhosia, termiittikekoja, paljon pieniä ja keskikokoisia ja isoja lintuja... Ihania akaasiapuita, baobabpuita.
Aina tietää, että jotain mielenkiintoista on näkyvissä, kun näitä Toyota Land Cruisereita pysähtyy samaan paikkaan...Lounastelu eväsrasioiden kera picnic-alueella, jossa sinipalliapina vei mun banaanin!
Tien vierillä pienet ja vähän isommatkin paimenet kuljettivat lehmä- ja vuohilaumojaan paikasta toiseen. Osa paimenista oli siis todella pieniä - varmaan 5-vuotiaita!
Takaisin kotona Karatussa klo 17 -> safarioluet koko porukan kanssa - tutustumista toisiimme.
Rankka päivä, vaikkei siis oikeestaan tehty yhtään mitään! Illallinen oli astetta parempi kun eilen. Jatkettiin tutustumista lähinnä belgialaisten Steinin ja Anjan kanssa.
Päivä 4: Karatu - Ngorongoro - Serengeti
Herätys klo 6 - niin kun aina, lomalla...? Koska piti ehtiä pakkaamaan kamppeet matkaan - paikan vaihto.
Ngorongoroon mennessä oli ihan sumuista sademetsää, kauniita puiden siluetteja - muuta maisemaa ei juuri näkynytkään. Pysähdyttiin kuitenkin maisematasanteella kattomassa kraaterijärveä, Lake Magadia. Opas kertoili samalla Ngorongorosta (nimi tulee lehmänkellon äänestä) ja masai-heimosta (ainoastaan masait saa asua Ngorongoron alueella, koska eivät tapa eläimiä).
Sademetsän jälkeen välillä jopa paistaa aurinko, mutta kaukana helteestä (joka on tietysti joidenkin mielestä hyvä juttu..).
Päivän ajomatka oli ihan tuhottoman pitkä - safariauton pomppivassa kyydissä istuminen on kyllä melkein urheilusuoritus... Mutta nähtiin paljon eläimiä!
Serengeti tarkoittaa 'loputonta tasankoa', ja sitähän se olikin! Ja täynnä gnu-antilooppeja ja seeproja!
Ja muita antilooppeja, gaselleja, gekkoja, leijonia, pahkasikoja, virtahepoja, korppikotkia, kirahveja, puhveleita, paviaaneja, haukkoja, mangusteja, gepardeja...Aurinkoinen päivä, autosta nostettiin katto ylös, että nähtiin vielä paremmin. Toki sitten sisään tuli myös pölyä ja punaista hiekkaa.
 |
| Makkarapuu! |
Sanoinko jo, että tiet oli huonoja: monttuista, mutkaista, hyppivää ja pomppivaa menoa. Päivän aktiivisuus 238% pelkästään istumalla... 😁Lopulta pitkän päivän jälkeen perillä Ikoma Wild Campissa, meidän 'teltta' nimeltä Fisi (= hyeena).
Huoneen avaimessa oli pilli, johon piti puhaltaa, jos halus lähteä ulos - vartija tuli saattamaan, kivääri tai jousipyssy olalla.
Ihan heti illallisen jälkeen ei kuitenkaan täällä pressun ja hyttysverkon takana nukuttanut, sen verran isoon ääneen keskustelivat leijona ja norsu jossain lähistöllä.. Ja se norsu oli kuulemma yöllä keksinyt lampsia camping alueen läpi 😃. Yöllä oli aika viileetä, +16 - koska yllättäen teltassa oli sama lämpötila kuin ulkona.
Päivä 5: Serengeti
Aamiainen vallan mainio: kokki laitteli mitä vaan keksi haluta!
Koko päivä ajeltiin ympäri Serengetin kansallispuistoa. Nähtiin eläimiä todella paljon! Gnu-antilooppeja tuhansittain, ja niiden kavereina seeproja.
Yhdistelemällä aistinsa ne pärjää paremmin: seeproilla on loistava näköaisti, havaitsevat liikkeen ja pedot kaukaa, gnu-antiloopeilla taas on tarkka kuulo ja hajuaisti, pystyvät haistamaan vaarat kun näkyvyys on huono. Lisäksi seeproilla on erinomainen muisti - ne muistavat edellisten vuosien turvalliset vaellusreitit ja auttavat laumaa pysymään suunnassa, kun taas gnu-antiloopit haistavat veden, ja löytävät reitit tuoreille sadepaikoille ja vesistöille. Ja syödessäänkin ne toimivat tiiminä: seeprat syö ensin pitkän ja kovan ruohon päältä, niin gnu-antiloopeille jää niiden lyhyt ja pehmeä aluskasvillisuus, mistä ne tykkää. Aikamoista!
Lounasboxit tänään pöytäliinalle katettuna Land Cruiserin konepellille.

Aivan valtavasti gnu-antilooppeja ja seeproja, muutamia leijonia, paljon ihania kirahveja, korppikotkia, kalliogaselleja...
Päivän päätteeksi, pölyjen huuhtomiseksi kolmen oluen maistelumenu omalla telttaterassilla
Nämä kaverukset oli kans aika söpöjä; kalliotamaani, rock hyrax.
Päivä 6: Serengeti - Ngorongoro - Karatu
Sen lisäks että linnut alottaa konserttinsa ennen viittä, apinat ja tamaanit loikkii katolla ja valtavat drooninkokoset pörriäiset pörrää - nuku siinä sitten..
Jälleen kamppeet kasaan ja menoksi: Edelleen Serengetiä ympäriinsä ensin. Ja löytyhän se leopardikin sitten - melkosta safarirallia ajettiin, että ehdittiin paikalle.
Leopardi on kuitenkin melko harvinainen näky. Näitä muita 'tavanomaisempia' kavereita näkyi taas paljon.
Käytiin myös tutustumassa masai-kylään - aika turistirysä paikka, mutta olihan siellä matalassa savimajassa ihan kiva käydä. Ei musta kyllä masaita tullu, on ne sen verran outoo porukkaa.
Ngorongoron kraaterin näköalatasanteella pysähdys, koska oli kirkas ilma, ja näki vähän maisemia.

Takaisin High View hotelliin Karatuun. Pitkän päivän päätteeksi suihku ja illallinen - muuta ei paljon ehtinyt jaksaan.
Päivä 7: Karatu - Ngorongoron kraateri - Karatu
Sademetsän usvan kautta (Seneto Gate klo 9.30)
alas kohti kraateria. Erikoisen erilaista maisemaa tänään, kraaterin pohjaa.
Kraaterin suurin halkaisija on 22,5 kilometriä ja sen erittäin tasainen pohja on 610 metriä syvällä.
Paljon eri lintuja tänään: hauskimpia töyhtöpörröpäät, ja marabut.
 |
| Nää lounaseväät vaan on joka päivä aika samat... |
Ja jo vain, sarvikuonon metsästys tuotti tulosta: kiikareilla nähtiin neljä sarvikuonoa vähän uhittelemassa toisilleen. Kameran zoomi ei ihan riittänyt niin kauas.
Mutta kaikki Big Five siis nyt nähty: leijona, leopardi, norsu, sarvikuono, puhveli. Vaikka mun suosikkeja olikin kirahvit ja seeprat.
Illalla hotellilla tulikin pakollinen totaalilepotauko, kun meni sähköt, eikä internetsikään toiminut. Ei voinu tehdä mitään! Otsalampun valossa mentiin ravintolaan ihmetteleen, että saadaanko mitään ruokaa, mutta ilmeisesti olivat varautuneet sähkökatkoksiin, koska ainoa ero oli, että syötiin ulkona terassilla kynttilöiden valossa. Ruokaa sai ihan normisti.
Päivä 8: Karatu - Lake Manyara - Arusha - Kilimanjaro - Amsterdam
Aikainen aamuherätys, pakkailu, aamupala. Nokka kohti Lake Manyaran kansallispuistoa, joka oli metsäinen puisto järven ympärillä, täynnänsä apinoita. No, oli siellä myös ihan autojen vieressä löntystäviä norsuja, hirveesti erilaisia perhosia, puhveleita, antilooppeja, seeproja.
Parin tunnin ajomatka Arushaan, jossa lounas. Ruokalista oli vaikeaselkoinen, mutta saatiin syödäksemme. Jätin kanan jo väliin, kun oon sitä syöny ehkä joka päivä - ainoa vaihtoehto jos ei syö punaista lihaa? Kalaa ei ole ollut tarjolla kertaakaan.
Seuraavaksi tipautettiin Sansibarille lähtijät Arushan lentokentälle, ja sitten meidät Kilimanjaron lentokentälle. Vilaus nähtiin Kilin juuresta - kovin oli pilvien peitossa.
Paluumatka Dar Es Salaamin kautta kesti muutaman tunnin enemmän kun menolento, kaikkine käsimatkatavarahässäköineen ja hyönteismyrkytyksineen.. Jotenkin ehkä hetki nukuttiinkin, puolenyön syömisen jälkeen. Niskatyyny oli hyvä.
Päivä 9: Amsterdam - Helsinki
Aamulla Amsterdamissa, Schipholin sirkus pisti taas parastaan: 2h vaihtoaika riitti nippanappa, puolijuoksua, kun päästiin epämääräsistä passintarkastusjonoista. Hiki meinas tulla, mutta ehdittiin!
Helsingissä (matkatavaroiden kera!) klo 13, ja vielä junailu kotiin.
Olihan se, aivan mainio reissu - ei sitä eläinten määrää voi oikein ymmärtää. Ja kun niitä pääsi niin lähelle - melkein yletin silittään seepraa!
Kerran elämässä!