keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kevät toi... rannoille hampparin..?


Sillä lailla! Yllättäen maaliskuun alussa huomasin olevani työtön, kun työtehtäväni päätettiin yhtäkkiä ulkoistaa! Ulkoistaminenhan tuntuu edelleen olevan päivän sana, ja sillä sitten varmaan saavutetaan monenlaisia etuja yrityksessä. Minulle henkilökohtaisesti se tarkoitti sitä, että Havannan talvilomailun jälkeen lomailu sitten jatkuikin samantien. 

Nyt olen sitten lomaillut kohta kuukauden, eikä ainakaan vielä ole tullut pitkästymisen hetkiä... Itse asiassa teinkin heti itselleni periaatteellisen päiväsuunnitelman ja vielä lisäksi yksityiskohtaisemman "työlistan" joka päivälle, jotta en vaipuisi pelkkään lötköttelyyn. Toki satunnainen lötköily on sallittua myös... =D
 


Tarkoituksena oli siis saada tehtyä sellaisia asioita, joihin ei ole ollut töissäkäydessä aikaa tai jaksaa, tai muuten vaan viitsimistä. Joten ensimmäisen viikon aikana siivosin koko huushollin, 185m2, pikkuhiljaa, huone huoneelta. Samalla kävin läpi kaappeja, komeroita ja laatikoita - turhia tavaroita lähti kirpputorille, lahjoitukseen Hopelle, lahjoituksiin yksityishenkilöille, roskalaatikkoon, uusiokäyttöön.... 





Pikkuhiljaa on siis tullut jo vähän lisää tilaa hengittää, mutta tuo poistoprojekti jatkukoon edelleen. Ylimääräisiä kiinatavaroita ja kuolinpesän jäänteitä kun tuntuu edelleen olevan enemmän kuin jaksaisi hallita, ja kaappien hyllyt ovat edelleen turhan täynnä. Minulla ei mielestäni juurikaan ole tunnesiteitä tavaroihin, mutta silti vaan luopuminen on välillä vaikeaa. Kun ei koskaan tiedä, jos sitä kuitenkin joskus tarttis... Ja onhan oikeesti jotain vanhaa säilytettykin, esim. äitin kalastajalangasta virkkaama päiväpeitto löysi tiensä vierashuoneen sängylle. Ja vanhat isot lusikka ja kauha päätyivät taiteeksi seinälle, vanhaa suomalaista sananlaskua mukaellen: "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia". =D







Seuraava urakka onkin sitten vaatekaapit - sieltä saattanee myös löytyä jonkin verran jotain, jonka voi hyvällä omallatunnolla määritellä tarpeettomaksi, ja joka voi sen myötä muuttua pyöräräteiksi tai tekstiilikierrätysmateriaaliksi.

Ammattijärjestäjän ohjeiden mukaan kun luopuminen on asia, jota kannattaa sinnikkäästi harjoitella. Jos ostaa kaksi paitaa, pitää myös luopua kahdesta - tavara ei voi liikkua vain yhteen suuntaan. Tätä ollaan jo Pertin kauluspaitojen suhteen ihan pakosti toteutettu, siitä yksinkertaisesta syystä, että kaappitilaa ei enempää ole... Ja toisaalta: muoti ja tyylikin muuttuu - tuleekohan niitä 80-luvun paitoja kuitenkaan enää ihan oikeesti käytettyä...?

 
Ja, lohduttava maininta ammattijärjestäjältä: kun luopumisen vauhtiin pääsee, nälkä kasvaa syödessä!! Taidan olla jo siinä vaiheessa menossa! Että jos tavara ei ole minulle nyt hyödyksi, se on ehkä enemmän haitaksi. Varastoimalla ja säilyttämällä liian pieni tai muuten epäsopiva vaate tai mikä vaan tavara ei kuitenkaan muutu yhtään käyttökelpoisemmaksi! Eikä se ruma esine ehkä muutu kauniiksi, vaikka sitä säilöisi varastossa 20 vuotta?

Mutta ei tämä maaliskuu sentään kokonaan siivouksen ja järjestelyn parissa ole mennyt: ensin aloitin 31 päivän kyykkyhaasteen, ja sitten vielä päälle koko kehon Tikis treenihaasteen. Sen lisäksi olen tietty käynyt baletissa ja  spinningissä, ja olenpa herätellyt taas vähän hölkkäilyäkin.




Välillä olen vasemmalla silmällä yrittänyt olla mukana saunan ja kylpyhuoneen suunnittelussa, koska remontista on nyt mitä ilmeisimmin tulossa totta. Kaikkien näiden 17 vuoden jälkeen... Kaikki Tampereen alueen laattakaupat on jo kierretty, mutta vielä ei ole mieleistä laattaa löytynyt. Ja on kai siinä pari muutakin muuttujaa vielä.





Myös valokuvausopiskelu on taas aktiivivaiheessa: viikonlopun 19-20.3. vietin Mediapoliksen studiossa, opettelemassa valon näkemistä, valon ja varjon rytmiä, mallin ohjausta, sommittelua, pinnan struktuuria ja muotoa.. Tutustuttiin kapalevyihin, heijastimiin, kertakäyttölakanoihin, sateenvarjoihin, päävaloihin, taustavaloihin, täytevaloihin, korkovaloihin, hiusvaloihin. Unohtamatta silmän valopisteitä ja nasolabiaalipoimuja, diagonaalilinjoja ja sisällöistä viitekehystä. CLEPS.





Tiina Puputin opastuksessa, Mediapoliksen studiolla


Ja, viikonlopun jälkeen sitten kotitehtävien pariin. Sillä vaikeusasteella, että minullahan ei ole mitään studiovarusteita, enkä ehkä aio hankkiakaan. Toki kotitehtävät oli annettu sitä silmälläpitäen, että ne on mahdollista toteuttaa myös luonnonvalolla. Mutta vaikeaa se on!

Tehtävä no. 1, tunnetila "Ärsyyntynyt"





Muutenkin olen koittanut vähän opiskella valokuvausta, ihan kirjoistakin.



Seuraava studiotyöskentelyn lähijakso onkin sitten taas jo ens viikonloppuna. La-su klo 9:00-15:45 kuluu ikkunattomassa, mustassa huoneessa Mediapoliksella, 17 muun samanhenkisen kanssa...


Ja nythän on ollut aikaa myös sosiaaliselle elämälle, välillä näin ihan jopa livenä: olen ehtinyt tapaamaan monia ystäviä ja ihan sukulaisiakin, hyvän ruuan ja juoman merkeissä. Tsekattu uusi ravintola Pyy, annettu uusi mahdollisuus Tiiliholville, nautittu perushyvää sapuskaa 2h+k:ssa ja Grillissä. Pelattu myös Bezzerwizzeriä.

 
Tuke ja Tommy Tabermann, Ravintola Pyy

Monenmoista virkistävää taidenautintoakin mahtui maaliskuuhun. Kuvataidetta: Välimeren Valoa Tampereen Taidemuseossa. Valokuvataidetta: Antti Haapion, Petri Ihanuksen ja Sampo Rautamaan Kolme askelta arjesta, sekä Ami Hyvärisen ja Heikki Mäntymaan Penkki Valokuvakeskus Nykyajassa. Romanttisia lauluja: Eliisa-teatterin Ruusuisia unelmia Pikkupalatsissa. Kamarimusiikkia: Brahmsia Hiekan Taidemuseossa. Pianokonserttoa ja sinfoniaa: Beethovenia ja Straussia Tampere-Talossa. Salibandyä: Steelers - JoKa, kolmas ja ratkaisevaksi muodostunut ottelu Hämeenlinnassa, jonka siis Steelers voitti, ja nousi liigaan!

Välimeren valoa, Tampereen taidemuseo


Pääosassa Penkki, Valokuvakeskus Nykyaika

Ruusuisia unelmia, Eliisa-Teatteri, Pikkupalatsi 6.3.2016

Brahmsin kamarimusiikkia Hiekan Taidemuseossa 10.3.2016

Straussin Alppisinfonia, Tampere-Talo 11.3.2016


Eikä pidä unohtaa mummuilua, johon on nyt myös ollut enemmän aikaa. Ollaan Iidan kanssa vesiväritelty, leikitty kissanpoikasta, jolle tehtiin pahvilaatikosta pesä, käyty makkaranpaistoretkellä, kiipeilty puissa, luettu Viiruja ja Pesosia, hiihdelty, luisteltu. Muunmuassa. Ja hirveen kauheen paljon kaikkee. Itse pidän itseäni energisenä, mutta kyllä täytyy myöntää että Iida melkein 5v vie kyllä voiton 6-0.


Roolileikkejä
Makkarahiillosta odotellessa


Pesässä

Laiskiainen Birgitanpolulla

 
Uusin taidehankintamme, "Merihevonen"




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti