sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Ihmeellinen kesä - se vaan jatkuu ja jatkuu

No onhan ollut erikoinen kesä! 9.9. mennessä Suomessa oli mitattu 70 hellepäivää! Ja vielä nytkin, vaikka mennään jo pitkällä syyskuussa, tarkenee mainiosti istuskella terassilla auringossa. Ja aurinko paistaa melkein joka päivä! 

Silti kai pitää (vai pitääkö?) kohta kääntää ajatukset kohti syksyä. Tai no, se syksy nyt vielä menettelee, kynttilöineen kaikkineen, mutta se kylmä valkoinen kausi sen jälkeen hirvittää, taas...

Kesä meni kyllä aika haipakkaa, vaikkei mitään ihmeellisen erikoista tehtykään. Sillä tavalla erikoista, että ainoa vähänkään remonttiin viittaava asia mitä tehtiin, oli taulukiskot ja siimat olohuoneeseen! Nyt voi vaihdella taulujen paikkaa mielin määrin =)

Kesänautintoihini kuuluu ehdottomasti rauhallisiset aamukahvihetket omalla terassilla. Perinteiset Tammelantorikahvit käytiin toki myös nauttimassa. Samalla kun perinteisesti pitää käydä ostamassa Jaakkolan uusia perunoita. Siinä ne perinteet sitten olikin. =) 

Iidan ja Ennin kanssa touhuttiin niitä näitä, ystäviä nähtiin - kaukaisempia ja läheisempiä. Kaukovieraat Petri ja Bridget tulivat taas Etelä-Afrikasta - muutama hauska illanvietto saatiin järjestettyä, vaikka kaikilla tuntuukin nimenomaan kesällä olevan hirmu kiire kaikenaikaa. 


Ehdin käydä iltaa istumassa Sirpan kanssa, Merjan kanssa, Tuulan ja Jussin kanssa käytiin pelaamassa canastaa, Bistro Viljassa syömässä Tiinan ja Peten kanssa, tupareissa Pirjolla... Katseltiin krikettiä, pelattiin mölkkyä, kävin skumppajoogassa... Terasseiltiin TOP3-työkavereiden kanssa meillä...




Pertti vietti melko paljon aikaa Pyhäjärvellä, ja toikin aina välillä myös särvintä pöytään. Opetteli hauenfileoinnin, kun kuha ei oikein käynyt pyydykseen. Mutta haukihan onkin ihan yhtä hyvä kala kun kuha, kunhan joku siivoo ensin ne tuhannet ruodot pois. Ahven silti eniten minun makuuni.

Ei ainakaan varusteista jää kiinni...
 

Varsinaiset "lomamatkat" olivat viikko Vilnassa heinäkuussa, ja viikko Levillä heinä-elokuun vaihteessa. Vilnaan mennessä poikettiin Jurmalassa, takaisintullessa Riikassa. Vilnan matka suunniteltiin  Hauserin konsertin ympärille, 11.7. Kalnu Parkas, "Rebel with a sello" -show. Hauser on siis kroatialainen sellisti, jos nyt joku ei sitä tiedä.

Hauserin konsertti oli aivan huippu - taattua Hauser-settiä: tunnettuja klassikkobiisejä. Ehkä ihan vähän liikaa yleisönkosiskelua ja ylitsevuotavaa flirttiä, mutta ne kun jätti huomioimatta, niin musiikki oli mainiota. Varsinkin loppuosion latinorytmit: Livin´ la vida loca, La isla bonita, Despasito...






Vilnassa tampattiin vanhaakaupunkia ristiin rastiin kilometrikaupalla - oikein kaunis olikin! Toki meillä oli myös pyörät mukana, mutta Vilnasta ei oikein hyviä pyöräilyreittejä löydetty. Jurmalassa sittenkin tuli pyöräiltyä enemmän.





 

Majapaikkoina meillä oli airbnbt, varsin onnistuneet valinnat sekä Jurmalassa että Vilnassa. Riikassa yövyttiin hotellissa.

 

Tätä Vilnan reissuahan minulla edelsi kokopäivän (ja vähän yönkin..) retki Turkuun; käytiin Iidan kanssa nauttimassa Iidan syntymäpäivälahja: päivä Ruisrockissa! Nähtiin Mirella, Behm, Käärijä, Lastout, Alok, Blind Channel, ja sokerina pohjalla: maailman ihanin bändi Joker Out (slovenialainen indierockbändi, jos joku nyt ei sitäkään tiennyt..)! 💗 Joker Outia odotellessa kuulimme myös PMMP:n keikan viereiseltä lavalta. Mutta kyllä otti koville mummun jaloille päivän kävelyt (=puolijuoksut..) lavalta toiselle ja varsinkin ne paikallaan seisoskelut! Mutta pääasia että Iidalla oli kivaa, ja päivän huipentumana Iidan talteen noukkima Joker Outin kitaristin plektra! 💗




 


Kerkesin myös osallistumaan Kiikoisissa Villa Malvikin 100-v-juhliin 20.7. Sattui vallan ihana ilma, ja Kip ja Roosa olivat niin kivasti saaneet  tyhjennettyä ulkorakennuksista roinaa pois ja laitettua niihin ruoka- ja juomatarjoilut esille, ja jopa discon! Pässit Taimo, Ruben ja Tiburtius saivat vierailta paljon rapsutuksia, iloinen väkijoukko istuskeli omenapuiden katveessa rupatellen, joku innostui esittämään omatekemän laulun, pelattiin saapaspetankkia... Sateenkaarikin näyttäytyi illemmalla. "Yksiöön en äitee ota" näytelmästä innoituksen saaneena otin oman yksiöni mukaan: patja ym petivaatteet autossa, takapenkit kaadettuna - vallan mainio! Oikein oli omistajiensa näköiset pilheet!

 







Toinen lomamatka siis viikko Levillä: pyörät mukana, Pertillä myös kaikki maailman mahdolliset kalavehkeet ja retkeilykamppeet. Oltiin Timon ja Johannan ja Jaakon kanssa, miehet lähti välillä Värriöjoelle kalaan ja telttaileen. Me Johannan kanssa katteltiin olympialaisia, vähän pyöräiltiin, vähän käveltiin, laitettiin ruokaa, saunottiin, löhöiltiin, luettiin. Loman kunniaksi otin jopa yhtenä päivänä päiväunet!

 






Käytiin Johannan kanssa myös Särestöniemen museossa Kittilässä, olipahan hieno! Ja onneksi päästiin opastetulle kierrokselle, sai paljon enemmän irti koko paikan historiasta, ja itse Reidaristakin - mahtoi olla aika persoona! Olin oikein positiivisesti yllättynyt, kannatti mennä.

 




 

No, Levin tuliaisina nappasin sitten itselleni soleuslihaslaskimotukoksen - sen siitä saa kun istuu autossa 11h eikä ymmärrä pitää taukoja...  Tunnistin oireet melko pian, ja pääsin suht nopeasti ultraan ja sain lääkityksen, helpotti aika nopsasti. Mutta 3kk lääkekuuri taas kerran. Siis jo toisen kerran, edellinen oli 3 vuotta sitten.

 

Loppukesän kulttuurihuipennus oli ehdottomasti Tampere-Talon, Tampereen Teatterin, Tampere Filharmonian ja Sorin Sirkuksen yhteistuotanto Taru Sormusten herrasta! Sainpa vielä ensi-iltaan meille liput. Ja olin käynyt etukäteen tutustumassa harjoituksiin Pro Orchestran jäsenillassa, sekä Teokseen tutustumistilaisuudessa. Oli kyllä huikean hieno kokonaisuus - puvustus ja lavastus ja varsinkin Tuomas Kantelisen tähän varta vasten sävelletty musiikki tuki tarinaa ihan mielettömän hienosti. Ja Filharmonia soitti mielettömän hienosti. Ensi-illasta innoittuneena päätettiin mennä vielä tammikuussa uudelleen... Että oli se NIIN hieno.

 

Käytiinhän me Iidan kanssa myös Purkutaidetalossa, hieno oli sekin!

 

Itsekseni kävin Sara Hildenissä (Jean-Michel Othoniel: "Under an endless light") ja Tampereen Taidemuseossa (Hyper), Valokuvakeskus Nykyajassa (Petri Juntunen: "One hundred thousand years later". Tapahtumien yössä Tanssiteatteri MD:n La Libertad!, jazzia Finlaysonin Palatsin terassilla...



 

Lisäksi paljon kaupunkikävelyitä, ex tempore syömässäkäymisiä...







Syksyn saapumisen huomaa ainakin siitä, että mun kalenterissa illat täyttyy vakkariharrastuksista: ma Tanssittavan baletti, to Tanssittavan showtanssi, su Pirkan Opiston baletti. Ja johonkin väliin sitten uudelleen salillakäynnin aloitus - vielä vähän hakusessa, että mille illoille se sali nyt sitten mahtuisi. Kaksi kertaa viikossa kuitenkin tavoite. Katotaan kuinka käy. Vielä kun on niin hienoja ilmoja myös pyöräilyyn - miten sitä ehtis ja jaksais kaikkee?? Ja pitäiskö palautua ja levätäkin jossain välissä?

 

Kesällä piti taas niin paljon kaikkee: piti käydä esimerkiks tutustumassa Kaupin pesäpallostadioniin, mutta se nyt jäi. Sen sijaan ehdittiin tutustuun Tammelan jalkapallostadioniin, peli Ilves-EIF, käyden samalla ennen peliä Sorsapuistossa piknikillä. Kaikkee kivaa voi kesällä tehdä! 

Niin, ja mitäs kaikkee muuta sitä "piti" tehdä, kesällä kun on aikaa... Esim. vaihtaa kiukaaseen kivet, halkoa varastossa pitkään mojuneet puupöllit, öljytä etupihan terassilaudoitus, jatkaa hivenen keskenjäänyttä varastoprojektia, ja ... ja ... ja ... Nooh, joskus toiste sitten!? Koska kesällä pitää kuitenkin ehtiä nautiskella - ja kerätä sitä kuuluisaa energiaa talvea ja pimeyttä varten!





 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti