Raatteentiellä jaoimme tehtävät niin, että Pertti kiersi museon, ja minä nautin sillä välin kahvilan antimista: kahvia ja lakritsijäätelöä. Hyvä jako.
Talvisodan muistomerkillä museon takana olevalla kentällä kävin sentään minäkin. Sielläpä oli valtava monumentti, joka koostuu n. 3 ha kivikentästä ja keskusmuistomerkistä. Kivikentällä on n. 17 000 kiveä muistuttamassa sodan uhreista ja kärsimyksistä. Keskusmuistomerkki "Avara syli" muodostuu neljästä puukaaresta ja niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan päivää kohden. Suunnittelija suomussalmelainen Erkki Pullinen.
Raatteentieltä ajelimme Suomussalmen kautta kohti Kuusamoa, jolloin matkalle osui tilataideteos "Hiljainen kansa" 5. tien varressa. Tuhat turvepäistä hahmoa pellolla, ovat seisseet siinä kesästä 1994! Vähän niin kuin variksenpelättimen oloisia hahmoja, joilla on pää turpeesta ja vartalo puukepeistä. Paikallinen työpaja Hanslankarit korjaa ja vaatettaa Hiljaisen kansan kahdesti vuodessa.
Suunnittelija: tanssija, koreografi Reijo Kela. Teos on palkittu mm. Englannissa Medway-festivaalien visuaalisen taiteen kategoriassa v. 2008.
Kerrassaan ihastuttava pitstoppi muuten niin tylsällä automatkalla!
Saapuminen Rukalle, mökkeileen "Sinirintaan" viikoksi. Konttaisjärven melkein rannassa, Konttaisvaaran ja Valtavaaran maisemissa. Aah, maisemista viis, mutta ensimmäisenä sauna lämpiään! Omaa saunaa kun ei ole siis ollut koko kesänä, ja edellinen yö vietettiin karhukojussa - kyllä nyt sauna maistui erityisen makoisalle! Vilvoittelua terassilla - eikä yhtään hyttystä!
Päivä 1 - pyöräilyä
Autolla Juumaan, pienen karhunkierroksen lähtöpaikalle -> pyörillä kohti Venäjän rajaa, tsekkaileen kajakeille nousupaikkaa. Samaa tietä takas, yhteensä 52km eikä matkalla näkyny ei niin yhtään mitään eikä yhtään ketään! Jos ei sitä lähes Venäjän rajalla nähtyä yhtä poroo lasketa. Ja melkoisia mäkiäkin osui matkalle... Aurinkoisessa sateessa ajeltiin melkein 3h - pyörät oli aivan yhtä ravassa kuin aamulla ennen pesua.
Päivä 2 - melontaa ja pyöräilyä
Suunnitelma ja sen toteutus. Hirvee määrä erilaisia kamppeita erilaisiin reppuihin ja pussukoihin - oikeat varusteet oikeisiin paikkoihin? Tarkoituksena ajaa ensin autolla sinne eilen tsekattuun paikkaan Venäjän rajalle, jättää pyörät ja pyöräilykamppeet sinne odotteleen. Piilotettiin sateenkestävissä pusseissa metsään. =) Autolla (kajakit kyydissä) takaisin, Kiutakönkään jälkeiseen kajakkien vesillelaskupaikkaan. Ja menoksi, Oulankajokea meloen - sininen taivas, aurinko paistoi, virta vei. No välillä piti ihan meloakin kyllä.
![]() |
| Eväällä noin puolivälissä, 13km kohdalla Sirkkapurolla |
![]() |
| Ja matka jatkuu, Oulankajokea alas |
Virta vei tosiaan välillä ihan miten päin vaan, varsinkin loppumatkasta kun voimat rupes loppuun... Tämän kesän melonnat kun oli vähän vähissä ennen tätä, otti vähän koville. Mulla. Vaan minkäs teet - pakkohan se on meloo loppuun asti kun pyörät oli siellä päätepisteessä odottamassa!
Väsymyksen asteesta johtuen otettiin käyttöön suunnitelma B, koska se alkuperäinen paikka oli vähän liian jännä: liian kovassa virtauksessa olis pitäny jaksaa meloo vastavirtaan ja Venäjän raja oli ihan turhan lähellä... Rantauduttiin sitten hiukkasta aikasemmin, ja köpöteltiin metsän kautta pyöräpaikalle.
Kamppeiden vaihto ja siirtymä takaisin Kiutakönkäälle, polkien. Ne samat mäet oli siellä edelleen. Ja miten ne tuntui vielä kasvaneen eilisestä? Perille päästiin kuitenkin. Vaihtoehtoja ei tokikaan tässäkään vaiheessa ollut. Pyörät auton kyytiin ja samaa, jo kohta melko tutuksi tulevaa tietä takaisin sinne Venäjän rajavyöhykkeen tuntumaan. Kajakithan oli tässä vaiheessa eri paikassa kuin pyörät, ja sinne kajakkipaikkaan ei päässyt autolla... Joten pientä säätöä vielä: jätin Pertin autosta kajakkipaikalle, Pertti meloi ja minä ajoin auton pyöräpaikalle, tämä tietenkin toistui kahden kajakin verran, koska edelleenkään en jaksanut/uskaltanut riskeerata kajakkini lipumiseen Venäjän puolelle... Да да добрый день vaan - ei olis tainnu löytyä kaikkea tarvittavaa edes selityskirjan sivulta 7...
Tämän jälkeen tartti enää vaan jaksaa nostaa kajakit auton katolle ja ajaa autolla n. 50km takaisin majapaikkaan. Kaukaa viisaat oli tehny ruuan valmiiksi, joten päivän ohjelmassa ei enää muuta kun saunan ja ruuan lämmitystä!
![]() |
| Päivän logistiikkakaavio: suunnitelma ja sen toteutus |
Päivä 3 - patikointia, Pieni karhunkierros
Kohtuullisen raukea olo vielä aamullakin, niinpä rauhaisaa aamukahvittelua terassilla, samalle suunnitellen, että mitäs sitä sitten tehtäisiin.
Koska säätiedotus näytti melko sateista, suunnattiin Pienelle Karhunkierrokselle: patikoida voi pienessä sateessakin!
Juumasta Myllykosken ja Kallioportin kautta Harrisuvantoon, sieltä Jurävän ja Siilastuvan kautta takaisin Myllykoskelle ja Juumaan. Makkara- ja maisemataukoineen 3h 40min ja 22000 askeleen retki jylhissä maisemissa. Sadetta ja aurinkoa saatiin vuorotellen, pääasiassa suurimman osan ajasta vaatteet oli kuivia...
Päivä 4 - shoppailua, valokuvataidetta, maisemia ja ruuanlaittoa
Viikon harmain ja sateisin päivä -> käytiin Kuusamon Erätukussa soppailemassa lisää sadevarusteita, ettei tartte kastua ja palella. Samalla osui matkalle Meeri Koutaniemen valokuvataidetta, Kuusamon torilla!!
| Kyliltä kuultua - 8 vuodenaikaa, Meeri Koutaniemi 2015 |
Paluumatkalla
katseltiin maisemia korkealta, Rukan huipulta, hirmuisessa tuulessa. Itse ehkä
en vielä päässyt sisään tähän juttuun. Korkealla oltiin ja katteltiin puita ja
järviä, jaaha jaa... Ja käytiin oikein Rukan ytimessä syömässä. Ehkä en missään
nimessä haluaisi olla täällä sesonkiaikaan, kaikkien skimbaajien bailatessa,
huh!
Päivä 5 - pyöräilyä ja koskenlaskua
Aamuinen
40km syklolenkki Rukan suuntaan, tihkusadetta, mäkiä ja poroja.
Iltapäivän
ohjelmanumerona Stella Polaris Adventures koskenlaskua! Villi Reitti
(tietenkin..), K-18, Myllykoski, Kitkajoki. Varusteina sadehousut, sadetakki,
saappaat, kypärä... Lasketeltiin mm. 900m pitkä ja 8-kerroksisen kerrostalon
verran putoava Aallokkokoski. Oli melko jännittävää, kyllähän se kumivene
hörppäsi kivasti vettä ja kastuttiin kaikki.
![]() |
| Vattukalliolla parkissa |
Päivä
6 - loppusiivous, pakkailu ja kotimatka. Lähes 800km autossa istumista.
















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti