Erilaista kesälomaa tänä kesänä. Keväisen työpaikan vaihdokseni vuoksihan kesälomaa oli kovin vähän, ja yleensä sateisen ja kylmän kesän jälkeen mieli hapuilee jonnekin lämpimän auringon suuntaan. Vaan nytpä päätettiinkin 5.8.2016 suunnata auton nokka kohti koillista: viikoksi Rukalle! Mutta ensin 500km Kuhmoon yhdeksi yöksi. Mukana katolla kajakit ja perässä syklot, sekalainen määrä ulkoiluvaatteita kaikkeen säähän. Ja Stefan Ahnhemin äänikirja Yhdeksäs hauta.
Kuhmon "juttu" oli Wildlife Safaris Finland: Lassi Rautiaisen Kuikan kämppä, ja sieltä piilokojulle karhuja ja susia katselemaan ja kuvaamaan. Etukäteen varattu "luksus"majoitus.. Samalla rahalla olis yöpyny aika hienosti jossain sviitissä, mutta mepä ahtauduttiin suon reunassa olevaan n. 5m2 lautahökkeliin, josta osa oli pleksiä, osa kangasta, terassilla pressun alla kuivakäymälä. Mukana makuupussit, kahvia termospullossa, voileipäeväät, kiikarit ja kamerat. Samalla alueella "Paradise" oli 5 hökkeliä, 2-4 hengen mökkejä, joista muissa majaili iso seurue norjalaisen luontolehden retkellä olevia luontokuvaajia.
Saavuimme kojulle illansuussa, ja sitten vaan odottelemaan karhujen ja susien saapumista! Eikä tarvinnu edes kauaa odotella: ensimmäinen karhu jopa vähän yllätti saapuessaan takavasemmalta kojujen välistä, kun odoteltiin enempi metsän reunasta, joka oli lähellä suon reunaan vietyä sianruhoa. Siitä se kömpi aika läheltä - niin läheltä että melkein ei hetkeen uskaltanu hengittää.. Ja norjalaisten luontokuvaajien pikkusen pitkät teleobjektiivit seuras tarkkaan karhun menoa.
Karhuja tuli ja meni koko illan, monta tuntia - hyvää tuntui sika olevan, ja sen verran iso, että siitä riitti jakaa useammallekin karhulle. Yhteensä laskimme ehkä ainakin 5 eri yksilöä, mutta eihän niitä oikein tämmönen cityihminen erota toisistaan.
Aika nallukoita olivat - pienen alkujännityksen jälkeen oli mukava seurata niiden tassuttelua suolla. Isompi uroskarhu selvästi oli porukan pomo: muut odottelivat kiltisti kauempana kun pomo kävi ruholla, ja söi kaikessa rauhassa tarpeekseen. Ja sen jälkeen taas muut pääsivät illalliselle.
Ihan koko yötä ei jaksettu istuskella lievän epämukavissa muovituoleissa ja tihrustaa pleksin läpi, kun tuli aika pimeetäkin yöksi. Sitten vaan petin teko ja unille: makuualustat lattialle ja makuupussit siihen päälle. Tuolit olikin jo pakko pinota päällekkäin siinä kohtaa, koska eihän siellä kojussa nyt niin paljon tilaa ollut. Enkä toisaalta saanut oikein nukuttuakaan, koska karhut tassutteli edestakaisin koko yön, ja koko ajan musta tuntui, että joku on ihan siinä ikkunan takana. Piti nousta kattomaan. Ehkä 10 kertaa. Pertti kyllä nukkui sikeästi.
Jonkinlaisessa kevyessä horteessa olin kai minäkin hetken, mutta joku sisäinen susikello havahdutti aamuyöstä: sudet olivat aamu-usvan suojissa saapumassa vuorostaan ruholle. Olivat selkeästi paljon varovaisempia kuin karhut: hiipivät hitaasti ja matalana usvassa, kävivät pikaisesti aamupalalla, ja häipyivät usvan mukana myös pois.
Ehkä juuri osaltaan tuo usva ja aamuhämärä ja väsymyksen aste toivat tuohon aamuun jotain aavemaista, epätodellista, mystistä tunnelmaa.
Aamulla 8lta piti olla lähtö kojusta pois, mutta jotenkin ei olis uskaltautunut ulos, kun yksipä nallukka siellä oli edelleen kaikessa rauhassa aamupalalla.
No, kyllä se sitten kuitenkin katsoi paremmaksi singahtaa metsän suojiin, kun me kaikki kömmimme kojuistamme ulos. Takaisin kohti Kuikan kämppää ja aamupalaa. Kaikenkaikkiaan elämyksellinen ja ainutkertainen, erilainen yö!
Kuhmon "juttu" oli Wildlife Safaris Finland: Lassi Rautiaisen Kuikan kämppä, ja sieltä piilokojulle karhuja ja susia katselemaan ja kuvaamaan. Etukäteen varattu "luksus"majoitus.. Samalla rahalla olis yöpyny aika hienosti jossain sviitissä, mutta mepä ahtauduttiin suon reunassa olevaan n. 5m2 lautahökkeliin, josta osa oli pleksiä, osa kangasta, terassilla pressun alla kuivakäymälä. Mukana makuupussit, kahvia termospullossa, voileipäeväät, kiikarit ja kamerat. Samalla alueella "Paradise" oli 5 hökkeliä, 2-4 hengen mökkejä, joista muissa majaili iso seurue norjalaisen luontolehden retkellä olevia luontokuvaajia.
 |
| Naapureina norjalaisia luontokuvaajia |
 |
| Joko näkyy karhuja?? |
 |
| Canon ja kuulapää |
 |
| Sviitti sisältä |
Karhuja tuli ja meni koko illan, monta tuntia - hyvää tuntui sika olevan, ja sen verran iso, että siitä riitti jakaa useammallekin karhulle. Yhteensä laskimme ehkä ainakin 5 eri yksilöä, mutta eihän niitä oikein tämmönen cityihminen erota toisistaan.
Aika nallukoita olivat - pienen alkujännityksen jälkeen oli mukava seurata niiden tassuttelua suolla. Isompi uroskarhu selvästi oli porukan pomo: muut odottelivat kiltisti kauempana kun pomo kävi ruholla, ja söi kaikessa rauhassa tarpeekseen. Ja sen jälkeen taas muut pääsivät illalliselle.
Ihan koko yötä ei jaksettu istuskella lievän epämukavissa muovituoleissa ja tihrustaa pleksin läpi, kun tuli aika pimeetäkin yöksi. Sitten vaan petin teko ja unille: makuualustat lattialle ja makuupussit siihen päälle. Tuolit olikin jo pakko pinota päällekkäin siinä kohtaa, koska eihän siellä kojussa nyt niin paljon tilaa ollut. Enkä toisaalta saanut oikein nukuttuakaan, koska karhut tassutteli edestakaisin koko yön, ja koko ajan musta tuntui, että joku on ihan siinä ikkunan takana. Piti nousta kattomaan. Ehkä 10 kertaa. Pertti kyllä nukkui sikeästi.
Jonkinlaisessa kevyessä horteessa olin kai minäkin hetken, mutta joku sisäinen susikello havahdutti aamuyöstä: sudet olivat aamu-usvan suojissa saapumassa vuorostaan ruholle. Olivat selkeästi paljon varovaisempia kuin karhut: hiipivät hitaasti ja matalana usvassa, kävivät pikaisesti aamupalalla, ja häipyivät usvan mukana myös pois.
Ehkä juuri osaltaan tuo usva ja aamuhämärä ja väsymyksen aste toivat tuohon aamuun jotain aavemaista, epätodellista, mystistä tunnelmaa.
Aamulla 8lta piti olla lähtö kojusta pois, mutta jotenkin ei olis uskaltautunut ulos, kun yksipä nallukka siellä oli edelleen kaikessa rauhassa aamupalalla.
No, kyllä se sitten kuitenkin katsoi paremmaksi singahtaa metsän suojiin, kun me kaikki kömmimme kojuistamme ulos. Takaisin kohti Kuikan kämppää ja aamupalaa. Kaikenkaikkiaan elämyksellinen ja ainutkertainen, erilainen yö!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti