Live 23 sånger

Eva Dahlgren Tampere-talossa sunnuntaina 7.10.2012

Aamulehden kulttuurikriitikko Jussi Niemi ihmettelee miksi Eva Dahlgren on niin suosittu: taas kerran Tampere-talo oli täynnä, vaikka ”suurilla tähdillä” on vaikeuksia saada talo täyteen. Ihme juttu? No, mahtaisiko johtua vaikka siitä, että Evan herkät ja hauraat, erittäin omakohtaiset ja intiimit biisit saattaisivat koskettaa ihmistä? Eva Dahlgren on tosiaankin kuulunut minunkin suosikkeihini 80-luvulta asti tähän päivään, ja tämäkin keikka vain vahvisti meidän yhteenkuuluvuuttamme. Pidin tosi paljon!

Jussi Niemen mielestä avaus oli tyylikäs: äärimmäisen pelkistetty Jag är Gud. Ja minä kun pelästyin, että voi kamala, tää menee nyt koko konsertti ihan pilalle epäonnistuneen miksauksen takia... Onneksi miksauspöydän väki heräsi, ja sai äänet toimimaan lähes moitteettomasti muutaman biisin jälkeen. Ainakin neljännen biisin aikana jo sai myös sanoista selvän. Ja hei, Evan biiseissä kun ne sanat on aika tärkeet!

Eva, vaikka on menestynyt artisti, suosittu laulaja, säveltäjä, sanoittaja, on silti pystynyt säilyttämään pienuutensa, herkkyytensä, mutta on yhtäaikaa vahva ja voimakas. Karismaattinen, luonnollinen, välillä villi ja räjähtäväkin. Kaikenkaikkiaan vangitseva esiintyjä. Nyt oli käytössä myös visuaalisia elementtejä: katunäkymä, jossa kulki väkeä ja liikennettä kaiken aikaa. Mielestäni toimi: bändi oli ihmisten keskellä.

Mukavat, melko pitkätkin rupattelut biisien välissä toivat hänet jälleen lähemmäksi yleisöä: hän kertoi lapsuudestaan, musiikkiharrastuksensa (=viulunsoiton) alusta hauskasti, huumorilla. Mutta vakavoitui myös välillä miettimään maailman raadollisuutta, viitaten mm Venäjän homo-ja lesbotilanteeseen.

Biisivalikoimassa oli paljon tavaraa uusilta, minulle vähän tuntemattomammilta levyiltä, mutta hyvin ne toimivat silti. Ja tulihan sieltä mm encorena niitä vanhoja hyviä Jag klär av mig naken, Kom och håll om mig, Ängeln i rummet. Ja suomalaisten itsetunnolle teki hyvää kuulla, että hän haluaa edelleen perinteisesti aloittaa kiertueensa Suomesta, koska Här, här vill jag va'.

Oikein kaunis ja intensiivinen parituntinen, sateista sunnuntai-iltaa parhaimmillaan.

Går på en väg där trädens grenar
Stävjar ett sköljande regn
Famlar mig fram i dikesrenen
Som aldrig leder hem
Hur hamnade jag här
Hur hamnade jag här
Står på en strand där havets vågor
Som vanligt lockar till flykt
Flyr från ett hus till ett annat
Av samma lera byggt
Hur hamnade jag här
När drömmen jag bär, är

Här, här vill jag va'
Få den känslan en dag
Att här ska jag vara
I alla mina dagar
Här vill jag va'
I blicken du gav
I orden du sa
Där stannar jag

Har alltid skyllt på nyfikenheten
Och tagit nästa tåg
Romantiserat om att resan
Är mitt egentliga mål
Men det är skillnad på att gå
Gå till och gå ifrån

Här, här vill jag va'
Få den känslan en dag
Att här ska jag vara
I alla mina dagar
Här vill jag va'
I blicken du gav
I orden du sa
Där stannar jag


Det lilla enkla är det svåra
Till att korska öknar
Behövs bara vatten
Karta och kompass